Kysely: Sote-ratkaisu ilahduttaa keskustalaisia maakuntapäättäjiä
Osana sote-ratkaisua Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti lisätä valinnanvapautta. Rahan on määrä seurata potilasta tai asiakasta hänen valitsemalleen tuottajalle.
Keskustalaisista johtavista maakuntapäättäjistä peräti 89,3 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä linjaukseen.
– On tärkeää, että erilaiset tuotantomallit mahdollistetaan. Kilpailu lisää tehokkuutta ja parantaa palvelua, Mikko Savola Etelä-Pohjanmaalta perustelee.
Keskustapäättäjät näkevät valinnanvapauden lisääntymisessä myös uhkia. Vastaajista 7,4 prosenttia on melko tyytymättömiä koko linjaukseen.
Marja Engman Päijät-Hämeestä varoittaa, että suuret monikansalliset yhtiöt voivat saada tulevaisuudessa liian ison roolin.
Markku Leppälahti Kanta-Hämeestä epäilee, että valinnanvapaus on hankala toteuttaa, jolloin myös kustannukset kohoavat.
Antti Huttu-Hiltunen Pohjois-Pohjanmaalta suhtautuu valinnanvapauteen myönteisesti, mutta haluaa sen käytölle selkeät raamit.
– Ruotsissa raha seuraa potilasta on aiheuttanut palveluiden keskittymistä suuriin kaupunkeihin, hän kommentoi.
Ruotsissa raha seuraa potilasta on aiheuttanut palveluiden keskittymistä.
Antti Huttu-Hiltunen
Sote-uudistuksella voidaan taata tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla Suomessa, uskoo 85,2 prosenttia vastaajista.
– Sehän on tavoite ja tahtotilasta kiinni, Veijo Karkkonen Pohjois-Savosta toteaa.
Pohjanmaalainen Tapio Nyysti huomauttaa, että lakiin pitäisi kirjata selkeästi haja-asutusalueiden minimipalvelutasot, jotta tasa-arvoisuuteen voidaan päästä.
Sote-uudistus myllää myös palveluiden rahoituksen. Siitä hallitus ei ole vielä päättänyt mitään.
Suomenmaan kyselyyn vastanneista keskustalaisista lähes seitsemän kymmenestä haluaisi hoitaa rahoituksen valtion kautta.
– Oikeudenmukaisin tapa rahoitukseen on valtion progressiivinen verotus, pirkanmaalainen Tuukka Liuha perustelee.
Maakuntaverolle lämpiää 7,1 prosenttia vastaajista. Viidesosa pitää rahoituksen sekamallia parhaana: Palvelut voitaisiin rahoittaa osittain valtion pussista ja osittain maakuntaverolla.
Moni vastaaja toivoo rahoitukseen valtion tasausta. Markku Leppälahden mielestä oli hienoa, jos verotus kohtelisi kaikkia suomalaisia samanarvoisesti.
– Mutta suostuvatko kaupungit tasoittamaan kustannuksia vähävaraisten seutujen hyväksi, hän kysyy.
Suostuvatko kaupungit tasoittamaan kustannuksia vähävaraisten seutujen hyväksi?
Markku Leppälahti
Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille vuoden 2019 alussa.
Keskustalaiset pitävät aikataulua järkevänä. Vain 7,4 prosenttia vastaajista epäilee sitä liian kireäksi.
– Aikataulu pitää, kunhan virkamiehet ja luottamushenkilöt sitoutuvat kaikilla tasoilla, Simo Rundgren Lapista lausuu.
Suomenmaa kysyi 63:lta maakuntaliittojen, sairaanhoitopiirien ja muiden sote-kuntayhtymien keskustalaisilta hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilta näkemyksiä sote-uudistuksesta.
Niissä organisaatioissa, joissa keskustalla ei ole edustajaa puheenjohtajistossa, kysely osoitettiin hallituksen jäsenille.
Sähköiseen kyselyyn osallistui 28 vastaajaa 11.–17. marraskuuta.
Keskustapäättäjät pitävät yleislinjausta 18 itsehallintoalueesta ja 15 sote-alueesta erittäin hyvänä. Yksikään vastaaja ei kertonut olevansa tyytymätön.
Samuli Pohjamo Pohjois-Pohjanmaalta kiteyttää, että nyt tehdään kauan odotettu historiallinen uudistus.
Vastauksissa esiintyy myös hieman kritiikkiä.
Monen mielestä olisi ollut parempi, jos itsehallintoalueiden ja sote-alueiden määrä olisi ollut sama. Epäselvyyttä tulevaisuudesta on ainakin Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
– Emme tiedä, olemmeko niiden maakuntien joukossa, jotka jäivät löysään hirteen. Eli joudummeko järjestämään palvelut yhteistyössä jonkin toisen alueen kanssa, nimettömänä pysyttelevä päättäjä sanoo.
Tapio Nyysti puolestaan toivoo, että päivystyssairaaloita olisi tulevaisuudessa yhtä monta kuin sote-aluetta.
– Se loisi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella yhteishenkeä. Nyt se repii.