Kymenlaakson Keskusta asetti paineita tulevalle hallitukselle: "Rooli aluepolitiikan heittopussina on tullut tiensä päähän"
Keskustan Kymenlaakson piirin vuosikokouksessa Kouvolankylän VPK:n talolla keskustelujen pääpaino oli luonnollisestikin käydyissä eduskuntavaaleissa ja niiden tuloksessa.
Tulos jätti Kymenlaakson ilman keskustalaista kansanedustajaa toisen kerran peräkkäin. Puheenvuoroissa pohdittiinkin niin sanoman perille saamista kuin keskustasta muodostunutta mielikuvaa.
Miehikkäläläinen Raimo Pakkanen muistutti somen voimasta, mentiinhän nytkin ”tiktok-kampanjalla” läpi komeilla äänimäärillä.
Kotkalainen Sanna Saikkonen komppasi, muistuttaen kuitenkin että läsnä on oltava kaiken aikaa, ei vain vaalien alla. Samalla hän rohkaisi kokousväkeä olemaan rohkeasti keskustalaisia somessakin.
Pekka Ruoppa Miehikkälästä puolestaan pohti, oliko neljä vuotta takaperin vanhojen kokemuksen perusteella muodostetut odotukset punamultayhteistyöstä vääränlaisia.
Oppositioon suuntaamista kannattivat lähes kaikki puheenvuoroja käyttäneet. Vain kouvolalainen Pauli Kymäläinen kysyi, onko oikeistohallitukseen mentäessä enää paljoa hävittävää.
Niin ikään kouvolalainen Juhani Lehtinen muistutti, että oppositiopolitiikan on oltava asiallista, ”ei ammuta kaikkea mikä liikkuu”.
Hieman alakuloisista tunnelmista huolimatta uskoa nousuun kuitenkin löytyi.
– Tarvitaan kuitenkin järjestökoneen uudelleenrakentamista ja kovaa työtä, totesi haminalainen kunniajäsen Jouko Yläjääski.
Sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi kokous peräänkuulutti uudenlaista aluepolitiikkaa, joka huomioisi Kaakkois-Suomen tapaisten alueiden muuttuneen aseman nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Kannanotto osoittautui hyvinkin ajankohtaiseksi, olihan myös Mauri Pekkarinen aiemmin nostanut samoja ajatuksia esiin europarlamentissa.
– Kymenlaakson rooli aluepolitiikan heittopussina on tullut tiensä päähän. Tulevalta hallitukselta odotetaan panostuksia maakuntaan, niin aluekehityksen kuin maatalouden tukipolitiikan uudistamisen osalta, kannanotossa todetaan.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan rajamaakuntien tilanne on keskustapiirin mukaan merkittävästi muuttunut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan alettua.
– Muuttunut geopoliittinen tilanne on pysyvästi vaikeuttanut alueiden kehitysnäkymiä niin liikenteen, vienti- ja tuontikaupan vähenemisen kautta, kuin myös turismin osalta.
– Meppi Mauri Pekkarinen onkin vaatinut komissiolta samanlaista tukea Venäjän raja-alueilla sijaitsevien maakuntien erityisille menetyksille, mitä maksettiin alueille, joille Iso-Britannian lähtö EU:sta aiheutti suurimmat menetykset, kannaotossa muistutetaan.