Kylmän sodan kuuma kohahdus: Reagan sanoi, että pommitukset Neuvostoliittoa vastaan alkavat
Ronald Reagan tunnetaan edelleen poliitikkona, joka sanoi asiat suoraan ja kiertelemättä, monesti myös ajattelematta.
Reagan toimi Yhdysvaltojen presidenttinä vuosina 1981–1989. Suorapuheisen presidentin esiintymiset suunniteltiin pääosin tarkasti etukäteen, jotta hänen suustaan ei pääsisi sammakkoja.
Yksi sammakko näki päivänvalon neljäkymmentä vuotta sitten, 11. elokuuta 1984.
Reaganin oli tarkoitus pitää radiopuhe kotoaan käsin. Paikalla oli radiokanavan ryhmä, jolle Reagan halusi vähän vitsailla.
Presidentille oli tyypillistä, että hän leikitteli mahdollisuudella, että jokin tulenarka lausunto lähtisi ilmoille vahingossa.
Näinpä hän leikillään puhui tulenarasti.
– Hyvät amerikkalaiset. Minulla on ilo ilmoittaa, että olen allekirjoittanut määräyksen, jonka avulla pääsemme Venäjästä ikiajoiksi. Pommitukset alkavat viidessä minuutissa.
Lausunto ei lähtenyt suorana eetteriin, mutta se nauhoitettiin.
Ei mennyt kauaakaan, että Reaganin puheet vuodettiin julkisuuteen.
Neuvostoliitto ei ottanut puhetta pelkkänä vitsinä. Se kohotti sotilaallista valmiustilaansa.
14. elokuuta neuvostolehdet kuten Pravda ja Izvestija tuomitsivat Reaganin vitsailun vihamielisyyden osoituksena ja haluttomuutena maiden välisten suhteiden parantamiseen. Tiedossa oli, että Reagan oli Neuvostoliiton ja kommunismin kiivas vastustaja.
Tapauksesta uutisoitiin tuona päivänä ympäri maailman.
Seuraavana päivänä 15. elokuuta Yhdysvaltojen tiedustelu havaitsi koodatun viestin, jonka Venäjän Kauko-Idän sotilaspiiri oli lähettänyt Vladivostokin tukikohtaan.
Viestissä sotilasjohto määräsi valmistautumisesta sotilaallisiin toimiin Yhdysvaltoja vastaan.
Neuvostoliiton Tyynenmeren laivaston viestiliikenne kasvoi, mutta Yhdysvallat ei havainnut Neuvostoliiton oikeasti ryhmittyvän minkäänlaisia operatiivisia toimia varten. Hälytystilan Neuvostoliitto perui jo puolessa tunnissa.
Todennäköisesti Neuvostoliitto halusi vitsin vastatoimena hetken aikaa vain hämmentää vastustajansa mieliä.
Kotimaassa Reagan sai kuulla puheistaan vielä pitkään, vaikka diplomaattista kriisiä ei syntynytkään.
Yhdysvalloissa oli vuonna 1984 käynnissä presidentinvaalien kampanjointi, ja kilpailevan demokraattipuolueen ehdokas Walter Mondale käytti hyväkseen Reaganin lipsautusta.
Tästä huolimatta Reagan voitti marraskuun vaalit kirkkain lukemin ja sai toisen kautensa.
Toisella presidenttikaudellaan Reagan lämmitti Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välejä.
Neuvostoliittoa olivat Reaganin alkukaudella johtaneet vanhan polven ja kovan linjan turvallisuusveteraanit, mutta vuonna 1985 tilanne muuttui, kun johtoon nousi uudistusmielinen Mihail Gorbatšov. Reaganin presidenttiyden jälkipuolisko oli liennytyksen aikaa, jolloin tämä myös puhui Neuvostoliitosta maltillisemmin julkisuudessa.
Kylmän sodan voi katsoa päättyneen viimeistään Neuvostoliiton hajoamiseen loppuvuodesta 1991. Tätä ennen sosialistinen itäblokki oli jo hajonnut osiin ja moni entinen neuvostotasavalta itsenäistynyt.
Ronald Reagan kuoli vuonna 2004 ollessaan 93 vuoden ikäinen. Presidenttiyden lisäksi Reagan muistetaan aiemmasta urastaan näyttelijänä sekä Kalifornian osavaltion kuvernöörinä. Ideologisesti hyvin oikeistolainen ja monella tapaa konservatiivinen Reagan on edelleen esikuva sekä omassa republikaanipuolueessaan että maailman oikeiston silmissä.
Lähteitä: