Kuntariita jäi yhä varjostamaan budjettia

Kuntien työntekijöiden kanssa syntynyttä kiistaa yritettiin kiivaasti lakaista maton alle, kun hallitus esitteli ensi vuoden budjettia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiisti, että hallitus olisi riidellyt kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta kuntatalouteen.

– Kesärannan seinien ulkopuolella on kuulemma puhuttu dramatiikasta. Olisipa ollutkin dramatiikkaa, Sipilä aloitti Valtioneuvoston linnassa pidetyn tiedotustilaisuuden.

Vielä torstai-iltana oli kuitenkin edelleen epäselvää, onko kuntasektori mukana kilpailukykysopimuksessa vai kaatuuko koko sopimus.

Jukon ja OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan vielä oli liian aikaista arvioida, kompensoiko hallitus riittävästi kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kunnille eli onko kustannusvaikutus ensi vuonna neutraali.

Työntekijät pelkäävät, että kuntatalouden heikentyminen johtaisi jälleen uusin henkilöstövähennyksiin.

Sipilän mukaan kuntatalous on vahvistumassa ensi vuonna. Hallitus on hänen mukaansa sitoutunut seuraamaan kilpailukykysopimuksen ja budjetin vaikutusta kuntataloudelle ja tarvittaessa puuttumaan tilanteeseen.

Luukkaisen mukaan työntekijöitä kiinnostaa varsinkin ensi vuosi.

– Se on hyvä, että uskotaan pitkän aikavälin talouskehitykseen. Jos tarkastelu on vasta vuonna 18 tai 19, on se liian kaukana, Luukkainen sanoi.

Kuntien työntekijäliitot tapaavat hallitusta perjantaina käydäkseen lukuja läpi.

Etukäteen suurimmat odotukset budjettiriihessä oli ladattu hallituksen työllisyyspaketille. Mitään mullistusta ei ainakaan vielä tullut, vaan monet uudistukset menevät ennakoidusti kolmikantaan pureksittavaksi.

Hallitus kertoi käynnistävänsä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistuksen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kolmikantaisen työryhmän ehdotuksen takarajana on syyskuun loppu.

– Me jätetään keinot työmarkkinajärjestöjen kerrottavaksi ja ratkaistavaksi, se on se idea. Meillä on tavoite, olemme avoimia keinoille, sanoi työministeri Jari Lindström (ps.) STT:lle.

Hallituksen tavoitteena on, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa voisi käyttää palkkatukena tai starttirahana yrityksen perustamiseen.

Heikosti työllistyville yritetään luoda uusi väylä työhön. Tarkoituksena on sopia uudesta, työehtosopimuksen piiriin kuuluvasta palkkamallista ja palkkaa täydentävästä tuesta pitkään työttöminä olleille ja heikon työhistorian omaaville.

Tarkoituksena on, että muutokset tulisivat voimaan jo ensi vuoden alusta. Työllisyyttä yritetään parantaa uusilla toimilla vähintään 10 000 työllisellä.

Ansiosidonnaisen uudistus lisäisi hallituksen laskelmien mukaan työllisten määrää 8 000 henkilöllä.

Budjettiriihessä kaikki hallituspuolueet saivat oman puumerkkinsä. Päivähoitomaksujen korotukset perutaan, maatalous saa kriisipakettinsa ja pitkäaikaistyöttömien eläkerysäys toteutuu. 

Valtio velkaantuu vauhdilla myös ensi vuonna. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 5,5 miljardia.

Ensi vuoden velkaantumisarvio on nyt satoja miljoonia euroja pienempi kuin vielä valtiovarainministeriön budjettiesityksessä kuun alussa.

Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet mittavista säästötoimista huolimatta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy vuonna 2018.