Analyysi: Hallitus työnsi työllisyyspaketin tiukkaan mankeliin
Hallitus näyttää oppineen työmarkkinoiden toimintaa kilpailukykysopimuksen ajoista. Budjettineuvotteluissa sovittu työllisyyspaketti lähetettiin työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ilman suuria ennakkoehtoja.
Aikataulu pysyi kuitenkin tiukkana ja valmista pitäisi tulla syyskuun loppuun mennessä. Aikataulu voi ilman ennakkoehtoja pitää paremmin kuin 13 kuukauden väännöksi venyneessä kilpailukykysopimuksessa, jonka kohtalo on kuntapuolen vaatimusten vuoksi edelleen vaakalaudalla.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan työllisyyspaketin tavoitteena on 10 000 uuden työpaikan saaminen. Tavoite on realistinen, koska neuvotteluissa paketin kovimmat särmät hioutuvat pois.
Niin käy lähes takuuvarmasti kokoomuksen hellimälle ansiosidonnaisen päivärahan porrastamiselle. Sen vuoksi hallitus varoi visusti edes mainitsemasta koko asiaa, vaikka neuvottelupöytään esitys varmasti putkahtaakin.
Työntekijäkeskusjärjestöille porrastaminen on niin punainen vaate, että sen nostaminen jo tässä vaiheessa olisi voinut estää neuvottelut.
Käyttöön jää vain pehmeämpiä keinoja, joista merkittävin on ansiosidonnaisen päivärahan käyttäminen tukityöllistämiseen. Mikään läpihuutojuttu asia ei ole, koska vaarana on kilpailun vääristyminen. Työttömyysrahoja työntekijän palkkaamiseen saavat yritykset pystyvät alentamaan työvoimakustannuksiaan muita enemmän ja parantamaan kilpailukykyään.
Työntekijäkeskusjärjestöt haluavat todennäköisesti estää myös sen, etteivät yritykset pääse kikkailemaan työllisyysrahoilla ja heitä halpaa työntekijää ulos heti tuen päättymisen jälkeen.
Yritysten työllistämishaluja halvan työvoiman saaminen varmasti lisäisi ja se toisi työmahdollisuuksia.
Avoimien työpaikkojen ja työttömien kohtaanto-ongelmaa ratkaisemiseen hallitus tuo neuvottelupöytään työvoimapalvelujen tehostamisen. Työttömiä patistettaisiin nykyistä aktiivisempaan työnhakuun, jota myös seurattaisiin.
Tehokkaampi keino voi olla yksityisten yritysten käyttäminen työnvälityksen apuna. Henkilöstöfirmoilla on TE-toimistoja paremmin jalka yritysten oven välissä, ja ne pystyvät suhteillaan löytämään työttömille työtä.
Mitään halpaa hommaa henkilöstöfirmojen käyttö ei ole, joten kiistaa neuvotteluissa voi tulla siitä, mistä palkkiot maksetaan. Tehokkainta lienee maksaa vain palveluun siirretyn työttömän työllistymisestä.
Neuvotteluissa paketin kovimmat särmät hioutuvat pois.
Neuvotteluihin tulee myös lukuisa määrä muita keinoja, joiden yhteisvaikutus voi olla merkittävä, mikä lisää tavoitteen täyttymisen mahdollisuuksia.
Kilpailukykysopimuksesta opittiin, ettei mikään ole varmaa ennen kuin nimet ovat papereissa, eikä vielä silloinkaan. Kilpailukykysopimukseen viimeiset nimet on tarkoitus piirtää maanantaina, mutta kiista sen vaikutuksista kuntatalouteen pitää ratkaista ennen sitä.
Kiista osoittaa, kuinka ahtaassa raossa hallitus toimii uudistuksia laatiessaan. Aina löytyy jokin taho, jonka panttivangiksi hallitus joutuu.
Kuntapuolen vaatimuksissa hallitus näyttää valinneen sen tien, ettei iltalypsyllä irtoa ainakaan ylimääräistä hyötyä. Ja tarkkana siinä se joutuu olemaankin.