Kuluttajaviranomainen kritisoi lentomatkustajien korvauskäytäntöjä – uusi asetuskaan ei ratkaisisi perusongelmaa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) katsoo, että lentomatkustajien oikeudet eivät nykyisellään toteudu riittävästi tilanteissa, joissa lennot peruuntuvat tai myöhästyvät.

KKV:n ryhmäpäällikön Annina Huolmanin mukaan EU-maiden uusi asetuskaan lentomatkustajien oikeuksista ei poista korvauksiin liittyvää perusongelmaa vakiokorvausten tulkinnanvaraisuudesta.

Lentomatkustajien korvauksille asetettiin EU:n liikenneministerien kokouksessa viime viikolla uudet vaatimukset. Tällä hetkellä matkustaja voi saada yli kolme tuntia myöhästyneestä lennosta korvauksia 250 eurosta alkaen. Korvauksen määrä voi nousta lennon pituuden ja myöhästymisen keston perusteella 600 euroon.

Nyt EU:n liikenneministerit sopivat asetuksesta, jossa viivästyksen pitäisi olla kolmen tunnin sijaan vähintään neljä tuntia. Ylin korvaus, joka maksetaan yli kuuden tunnin myöhästymisestä ja yli 3 500 kilometrin lennosta, laskisi 600 eurosta 500 euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että matkustaja saa jatkossa vähemmän korvauksia.

Lentoyhtiöt eivät ole kuitenkaan velvollisia maksamaan korvauksia, jos lennon peruuntumisen tai myöhästymisen syynä ovat niin sanotut poikkeukselliset olosuhteet.

Huolman kertoo, että kuluttajaviraston mielestä vakiokorvausta pitäisi maksaa myöhästymisen syystä riippumatta suhteessa lipun ostohintaan eikä siten, että korvauksien maksua arvioitaisiin tapauskohtaisesti.

– Eli enää ei aina jouduttaisi pohtimaan, onko kyseessä ollut poikkeuksellinen olosuhde.

Samanlainen vakioitu lipun hintaan sidottu prosenttiperusteinen alennus on jo käytössä muissa liikennemuotojen korvausmenetelmissä. Jos tämä malli otettaisiin käyttöön myös lentoliikenteessä, korvaus olisi paremmin suhteutettu siihen, mitä kuluttaja on alun perin maksanut lipusta.

– Kuluttaja-asiamies on kannattanut vakiokorvausten kokonaisvaltaisempaa uudistusta. Vakiokorvausjärjestelmän nykytila ei korjaannu meidän näkemyksen mukaan pelkästään sillä, että hieman muutetaan myöhästymisen kynnysaikarajoja.

Huolmanin mukaan vakiokorvausjärjestelmän ongelmallisuus näkyy myös siinä, että matkustajat joutuvat usein turvautumaan viranomaisiin tai muihin tahoihin saadakseen vakiokorvausta, jos lentoyhtiön ja matkustajan näkemys lennon myöhästymisen syystä eroaa.

– Yksi oire toimimattomasta sääntelystä on, että vakiokorvausten ympärille on syntynyt liiketoimintaa. On olemassa yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet siihen, että ne hakevat vakiokorvausta matkustajan puolesta tuomioistuimesta.

Alkuvuodesta Helsingin Sanomat uutisoi tanskalaisesta yrityksestä, joka ruuhkautti Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuhannella lentoriidalla. Tilanne johti siihen, että käräjäoikeuteen täytyi saada lisäresursseja eli lisää tuomareita purkamaan ruuhkaa.

Liiketoiminta perustuu Huolmanin mukaan sille, että matkustaja ei saavuta oikeutta omin avuin. Lisäksi asian vieminen tuomioistuimeen voi olla matkustajalle kuluriski.

– Asetuksen ei kuuluisi toimia näin. Se kuormittaa valvovia viranomaisia, riidanratkaisuelimiä, lentoyhtiöitä ja matkustajia, kun matkustajat joutuvat ponnistelemaan paljon sen eteen, että he saavat heille kuuluvat mahdolliset korvaukset.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kuvailee tiedotteessaan uuden asetuksen selkeyttävän lentomatkustajien oikeuksia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston Huolmanin on kuitenkin vielä tässä vaiheessa vaikea allekirjoittaa tätä, etenkin kun ehdotus ei ole vielä lopullinen.

– Asetus voi vielä muuttua. Tai voi käydä kuten aiemminkin on käynyt, että sitä ei hyväksytä, ja nykyinen asetus ja sen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

Asetus siirtyy vielä seuraavaksi EU-parlamentin käsiteltäväksi.

EU:ssa on tällä hetkellä käsittelyssä myös laajemmin matkustamiseen, liikenteen sääntelyyn ja matkailijan oikeuksiin liittyviä uudistuksia. Kuluttaja-asiamiehen mielestä olisi tärkeää huolehtia, että uudistukset on suunniteltu toimimaan keskinäisesti hyvin yhteen.

– Olisi tärkeää huomioida, että kaikki toimijat ovat keskenään riippuvuussuhteessa. On riski, että näitä uudistuksia tarkastellaan yksitellen ja kokonaisuus unohtuu. Se vaikuttaa koko toimialaan.