Kreikan velkahuojennukset ovat monen lukon takana

Kreikan velkahelpotuksista syntynyt sopu noudattelee pitkälti Suomen ja Saksan ajamia tavoitteita.

Yksittäisiä toimia tärkeämpiä ovat periaatteet: huojennusten on oltava asteittaisia, tarkkaan rajattuja ja ehdollisia. Iso osa päätöksistä lykättiin vuoteen 2018, jolloin Kreikan lainaohjelman on määrä päättyä ja Saksan vaalit on pidetty.

– Mitään automaatiota velkahelpotuksille ei ole, vaan sen lopullisen päätöksen tekee euroryhmä yksimielisesti, sanoi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) Brysselissä 11-tuntiseksi venyneiden neuvotteluiden jälkeen.

Valtiovarainministeriön mukaan sovitut toimet eivät kasvata Suomen vastuita. Velkahuojennukset jaetaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimiin. Alkuun toimet ovat kosmeettisia muutoksia kuten lainojen maksupiikkien tasauksia. Ne luvataan toteuttaa ennen Kreikan tukiohjelman päättymistä.

Tukiohjelman jälkeen velkahelpotuksia myönnetään vain, jos Kreikka on vienyt ohjelman onnistuneesti maaliin ja jos maan velkataakka arvioidaan edelleen kestämättömäksi. Mittarina on, että Kreikan vuotuiset velanhoitokulut eivät saa ylittää 20:tä prosenttia kansantuotteesta.

Tarpeen vaatiessa euromaat lupaavat pidentää Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n lainojen maksuaikoja. Suomen lainatakaukset pysyisivät kuitenkin ennallaan.

Valtiovarainministeriön mukaan sovituilla huojennuksilla ei ole vaikutuksia myöskään Suomen neuvottelemaan vakuusjärjestelyyn. Järjestely pysyy voimassa, koska velkoja ei anneta anteeksi. Vakuusjärjestelyllä pyritään turvaamaan Suomen saatavia ERVV-lainojen osalta.

Vakuuksien kohtalosta on ollut huolissaan etenkin SDP, joka oli vuonna 2011 sovitun järjestelyn keskeinen arkkitehti. Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajan Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan SDP vaatii hallitukselta tarkkoja laskelmia velkahelpotusten hintalapusta.

– On siinä luvalla sanoen aika paljon vielä epävarmuuksia, että mitä tämä tulee maksamaan, Tuppurainen sanoo.

Tarkkojen laskelmien tekemistä vaikeuttaa se, että päätökset huojennuksista tehdään asteittain. Suomen hallitus on laatinut eduskunnalle vaikutusarvioita eri vaihtoehtojen pohjalta.

Yksi epävarmuustekijä liittyy siihen, repeääkö velkojien rintama neuvottelujen aikana. Euromailla ja Kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä on ollut isoja erimielisyyksiä velkahelpotusten tarpeesta.

IMF on vaatinut paljon suurempia huojennuksia, mitä euromaat ovat valmiita myöntämään. Neuvotteluratkaisussa IMF joutui tulemaan merkittävästi vastaan. Rahasto lupaa toistaiseksi jatkaa lainaohjelmassa mukana, mutta se tekee lopullisen päätöksen osallistumisestaan myöhemmin.

Suomi on joutunut Saksan tavoin taipumaan siinä, että velkahuojennuksista ylipäätään ryhdyttiin neuvottelemaan tässä vaiheessa.

Euromaiden johtajat lupasivat viime kesänä harkita velkahelpotuksia, jos Kreikan kolmas tukiohjelma lähtee onnistuneesti käyntiin. Asiaa ei voitu enää lykätä, sillä Kreikka on toteuttanut tiukkoja lainaehtoja mallikkaasti.

Viime viikkoina Kreikan vasemmistohallitus on mankeloinut parlamentista läpi massiivisia rakenneuudistuksia.