Koronan jälkeinen talouden kasvupyrähdys ei riitä pitkällä aikavälillä – valtiovarainministeriön ylijohtaja muistuttaa rakenteellisista ongelmista
Työllisyysaste nousee, palkkapussit paksunevat ja talous kasvaa, ennustetaan valtiovarainministeriön talouskatsauksessa. Koronan jälkeinen Suomen kasvupyrähdys ei kuitenkaan ministeriön mukaan ratkaise julkisen talouden rakenteellisia ongelmia.
Talouden ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 3,3 prosenttia, ensi vuonna 2,9 prosenttia ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.
Finanssineuvos Jukka Railavon mukaan talous toipuu koronasta nopeasti, mutta nopeimman kasvun vaiheen arvioidaan olevan jossakin määrin ohi.
Ennusteessa tautitilanteen mahdollisen heikentymisen ei oleteta rajoittavan talouden toipumista, vaikka yhteiskunnan avaaminen tapahtuisi hitaammin kuin kesän ennusteessa oletettiin.
Virusmuunnoksiin, taudinkehitykseen sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus kuitenkin lisää ennusteen epävarmuutta.
Nopea talouskasvu näkyy myös työllisyydessä. Railavon mukaan työllisyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2023 yli 74 prosentin. Railavon mukaan työllisyyskasvu jatkuu siitä vielä pitkällä aikavälillä, mutta hitaammin.
Työllisyysasteen laskentatapaa on muutettu, mutta Railavo ei sen tarkemmin arvioinut sen vaikutusta ennusteeseen. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.
– Uusien työpaikkojen määrä on palautunut kriisin jälkeen. Olemme kriisiä edeltävällä tasolla, Railavo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Työvoimapulasta on käyty viime aikoina paljon keskustelua. Hänen mukaansa työvoimapula on toimialakohtaista.
– Kohtaanto-ongelman voisi ajatella olevan tasolla, mitä se oli ennen kriisiäkin pois lukien tietyt toimialat, jotka tässä suhdanneluontoisesti kärjistyvät.
Railavon mukaan sopimuspalkkojen odotetaan nousevan vuonna 2022–2023 enemmän kuin nousu keskimäärin viime vuosina on ollut. Sopimuspalkkakorotukset johtuvat suhdannetilanteesta sekä työvoiman saatavuusongelmista.
VM:n ylijohtaja Mikko Spolander sanoo, että tilanne näyttää nyt hyvältä ja että Suomi toipuu koronan aiheuttamasta iskusta nopeasti.
Talouden kasvupyrähdys liittyy Spolanderin mukaan patoutuneen kysynnän purkautumiseen. Kohta väistyvä talouskasvu ei Spolanderin mukaan Suomelle kuitenkaan riitä pitkällä aikavälillä.
Hänen mukaansa työllisyyden, investointien, tuottavuuden, kilpailukyvyn ja vakaan julkisen taloudenpidon lisäksi tarvitaan riittävän hyvää rakennepolitiikkaa.
VM:n arvion mukaan kasvu jatkuu keskimääräistä nopeampana ensi vuoden kesään saakka.
Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan pienenevän tänä vuonna ja ensi vuonna, mutta väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista julkisen talouden epätasapainoa.
Julkinen talous on jäämässä reilusti yli kolme miljardia euroa alijäämäiseksi 2020-luvun puolivälissä.
Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2020 aikana 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin.
Ennustejaksolla velkaantumisvauhti hidastuu selvästi, ja 2020-luvun puolivälissä velkasuhde näyttää väliaikaisesti tasaantuvan runsaaseen 73 prosenttiin. Väestön ikääntymisestä aiheutuva pitkäaikaishoiva- ja terveydenhuoltomenojen kasvu uhkaa kuitenkin kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun.