Kiusaamiseen puuttuminen epäonnistuu joka neljännessä tapauksessa, kertoo tutkimus

Joka neljäs kiusaamiseen puuttumisen yritys epäonnistuu, selviää Eerika Johanderin väitöstutkimuksessa.

Puuttumisen epäonnistuminen selittyi pääasiassa kiusaamistapausten välisillä eroilla. Kuitenkin myös koulujen välillä oli eroja puuttumisen tehokkuudessa.

Puuttuminen vaikeutui, mitä vanhempia oppilaat olivat ja mitä useammin ja pidempään kiusaamista oli tapahtunut. Lisäksi puuttuminen oli vaikeampaa, kun kiusaamista oli tapahtunut myös netissä, kiusatulla oppilaalla ei ollut ystäviä luokalla ja hän kiusasi myös itse muita.

Turun yliopiston psykologian väitöskirjassaan kiusaamiseen puuttumisen tehokkuutta tutkinut Johander nostaa esiin opettajien ja vanhempien tärkeän roolin.

– Kiusaavan oppilaan omat kiusaamisen vastaiset asenteet sekä hänen käsityksensä siitä, että opettajan ja vanhempien asenteet ovat kiusaamisen vastaisia, lisäävät puuttumisen onnistumisen todennäköisyyttä, Johander sanoo tiedotteessa.

– Lisäksi oppilaat, joilla on tunnekylmiä piirteitä ja vähän empatiaa, raportoivat muita todennäköisemmin jatkavansa kiusaamista puuttumisesta huolimatta.

Tutkimuksessa mukana olleista kouluista yli puolet käytti kiusaamisen puuttumiseen suositeltuja malleja. Kuitenkin ajan myötä koulut muuttivat toimintatapaansa, jolloin yhä useampi koulu siirtyi käyttämään omaa malliaan.

Kiusaaminen kuitenkin loppui todennäköisemmin, kun koulut käyttivät näyttöön perustuvia malleja.
Kun koulut seurasivat tilannetta systemaattisesti seurantatapaamisissa aina puuttumisen jälkeen, oli puuttuminen erityisen tehokasta.

KiVa Koulu -ohjelmassa suositellut, näyttöön perustuvat mallit ovat niin kutsutut Ojentamismalli ja Yhteisen huolen malli. Ojentamismallissa keskeistä on kiusaamisen tuomitseminen ja Yhteisen huolen mallissa tavoitteena on saada kiusaaminen loppumaan herättämällä kiusaavassa oppilaassa empatiaa kiusaamaansa oppilasta kohtaan.

– Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että Ojentamismallin ja Yhteisin huolen mallin yhdistäminen voisi olla optimaalisin strategia puuttua kiusaamiseen. Näyttöön perustuvatkaan toimet eivät kuitenkaan auta, mikäli niitä ei toteuteta käytännön työssä, Johander korostaa.