Keskustan Ovaska: Euroopan unioni alisuoriutuu ulko- ja turvallisuuspolitikassa – "Ei saa jäädä lausunnonantajaksi tai paheksujaksi, pitää myös toimia"
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska kritisoi Euroopan unionin roolia ulkopolitiikan toimijana suuren valiokunnan julkisessa kuulemisessa, joka järjestettiin osana Turun Eurooppa-foorumia.
– Kiristyvän suurvaltakilpailun oloissa unioni ei saa jäädä pelkästään lausunnonantajaksi tai paheksujaksi, pitää myös toimia, Ovaska painotti omassa linjapuheessaan.
Ovaska toi esiin myös tarpeen konkreettisille kehitysesityksille.
– Jos arvostelemme unionia heikoksi, pitää myös kyetä osoittamaan, miten asioita pitäisi parantaa, hän totesi.
Kansanedustaja nosti puheessaan esille kolme esimerkkiä, joilla toivoisi unionin vahvistavan rooliaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Näistä ensimmäistä oli Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja ei ole käytetty, vaikka niille olisi käyttöä erilaisissa kriisitilanteissa.
– Rahoitus on ollut yksi syy. Nopean toiminnan joukkojen käytettävyyttä olisi parannettava sopimalla niiden rahoittamisesta EU:n yhteisistä varoista. Nopeaa toimintaa ja valmiutta tarvittaisiin esimerkiksi turvaamaan evakuointia erilaisissa kriisitilanteissa.
– Tästähän keskusteltiin 15 vuotta sitten, kun joukkoja perustettiin. Tarve olisi ollut ilmeinen Afganistanissa. Toisaalta nykysäännöillä päätöksenteko olisi vienyt liikaa aikaa, Ovaska linjasi.
Parlamentaarisen kriisinhallintakomitean varapuheenjohtajanakin toiminut Ovaska haluaisi edistää myös unionin osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin.
Tämä liittyy hänen mukaansa yhteen myös kansallisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan Suomi haluaa jatkaa aktiivista ja monipuolista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.
– Mielestäni meidän on kyettävä hyödyntämään Euroopan unionia entistä enemmän. Olemme täysivaltainen yhteisön jäsen, ja sen pitää myös näkyä ja kuulua. Yhteistyö EU-tasolla ja monipuolinen osallistuminen EU:n kriisinhallintatoimiin ovat mahdollisuuksia, joita ei ole vielä täysimääräisesti ulosmitattu.
– Kun toimintaympäristö ja vaatimukset koventuvat, vaaditaan meiltä ja muilta monipuolista osaamista. Esimerkiksi hybridivaikuttaminen ja kyberuhkat ovat alueita, jotka vaativat koulutusta ja varautumista, Ovaska totesi.
Viimeisenä seikkana Jouni Ovaska nosti esiin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän päätöksenteon, joka on hänen mukaansa tässä hetkessä unionin akilleen kantapää. Ratkaisuksi Ovaska esittää harkiten lisättyä määräenemmistöpäätöksentekoa.
– Nykyoloissa päätöksenteko on usein liian hidasta ja kompromissien vesittämää. Sellainen syö uskottavuutta. Yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on harkiten lisättävä määräenemmistöpäätöksentekoa, Ovaska korosti.