Keskustan nuorisopomot eri linjoilla uskonnonopetuksen tulevaisuudesta – Putula empii nykymallin mylläämistä, Markkanen panostaisi eri uskontojen vuoropuheluun
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Miriam Putula toivoo, että peruskoulun uskonnonopetusta ei myllättäisi uuteen uskoon ilman perusteellista harkintaa.
– Meidän pitäisi ensin käydä syvällistä keskustelua siitä, miten maailma on muuttunut ympärillämme.
Putula suhtautuu varauksellisesti keskustanuorten tiistaina julkaisemaan kannanottoon , jossa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta esitetään korvattavaksi uudella katsomusaineella.
Nuoret sisällyttäisivät oppiaineeseen myös filosofiaa ja etiikkaa.
He perustelevat uudistusta sillä, että tarve eri katsantokantojen vuoropuhelulle on suurempi kuin aikoihin.
– Itse vielä pureksin keskustanuorten kantaa. Uudistuksessa pitäisi olla todella huolellinen. Meidän kulttuurihistoriamme perustuu pitkälti kristinuskoon. On tärkeää, että oppilaat ymmärtävät, miten se on vaikuttanut myös nyky-yhteiskuntaan, Putula pohtii.
Pienempien uskontojen opetuksessa on suuria alueellisia eroja.
Miriam Putula
Keskustelu peruskoulun uskonnonopetuksen tulevaisuudesta sai alkunsa Ylen kyselystä, jonka mukaan 70 prosenttia suomalaisista korvaisi uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhdellä yhteisellä oppiaineella.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi tervehtivänsä ilolla keskustelua uskonnon opetuksen uudistamisesta.
Anderssonin mukaan ajatus uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon korvaamisesta yhdellä oppiaineella on selvittämisen arvoinen ajatus.
Hallitusohjelmaan ei kuitenkaan kirjattu aiheesta halaistua sanaa.
Keskustaopiskelijoissa uskonnonopetuksesta on Putulan mukaan linjattu viimeksi kymmenisen vuotta sitten.
Tuolloin liitto liputti nykyisen mallin puolesta.
Puheenjohtajan mukaan jäsenistössä kuitenkin esiintyy mielipiteitä laidasta laitaan.
– Voi olla, että tämän keskustelun myötä myös meidän kantamme menee uusiksi.
Putula näkeekin petrattavaa myös nykyisessä uskonnonopetuksessa.
Häntä mietityttää muun muassa opetuksen tasaisen laadun turvaaminen alueellisesti.
Putula huomauttaa, että evankelis-luterilaisen uskonnon opettajat koulutetaan yliopistoissa.
Vähemmistöuskontojen opetuksen järjestäminen voi puolestaan olla vaikeampaa erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.
– Pienempien uskontojen opetuksessa on suuria alueellisia eroja. Juuri niihin pitäisi pureutua!
Keskustan opiskelijasiiven kanssa samoilla linjoilla uskonnonopetuksen tulevaisuudesta on kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.).
Hän varoitti taannoin Suomenmaan blogissaan, että siirtyminen yhteiseen katsomusaineeseen johtaisi herkästi koululaisten uskontotietouden heikentymiseen.
Kinnusen mukaan pelkkä uskontoihin tutustuminen kaventaisi opetuksen sisältöä merkittävästi.
– Meidän ei tule missään tapauksessa luopua oman uskonnon opettamisen erinomaisesta mallista. Oman uskonnon opetus vahvistaa sydämen sivistystä, Kinnunen kirjoitti.
Myös keskustakonkari Sirkka-Liisa Anttila ilmoitti taannoin kannattavansa nykyistä uskonnonopetusta Satakunnan Keskustanaisten 70-vuotisjuhlassa.
Hän kannusti kuulijoitaan puolustamaan suomalaista elämänmuotoa.
Me emme halua jakaa ihmisiä elämänkatsomuksen perusteella.
Hanna Markkanen
Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen seisoo liittonsa kannanoton takana.
Nuorilla on uskonnonopetukseen tuore linja, sillä aihetta puitiin viimeksi viime syksyn liittokokouksessa.
– Me emme halua jakaa ihmisiä elämänkatsomuksen perusteella. Näemme, että molemmissa oppiaineissa on sellaista sisältöä, jonka jokaisen koululaisen soisi oppivan, Markkanen sanoo.
Nuorisopomon mukaan liiton ulostulo on saanut osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä.
Kielteistä palautetta on sadellut etenkin vanhemman sukupolven ja uskonnollisen väen suunnalta.
Markkanen ei kuitenkaan usko, että uusi oppiaine nakertaisi oppilaiden mahdollisuuksia oppia ymmärtämään kristinuskoa.
– Uskonnonopetus on muutenkin tällä hetkellä hyvin tunnustuksetonta ja neutraalia. Uskon, että tämä olisi askel oikeaan suuntaan.
Markkanen kokee, että 2020-luvulla on entistä tärkeämpää oppia kohtaamaan eri uskontojen edustajia.
Eri uskontojen väliselle vuoropuhelulle on kipeä tarve.
– Suomikin muuttuu koko ajan monikulttuurisempaan suuntaan. Meidän olisi hyvä keskustella uskonnonopetuksen tulevaisuudesta lisää keskustan sisällä, Markkanen toivoo.