"Keskusta on kolme vuotta istunut tämän asian päällä" – Puolueiden ilmastorailot repesivät Kuntamarkkinoiden puheenjohtajatentissä
Vihreä siirtymä kuumensi tunteita Kuntamarkkinoiden puoluejohtajatehtissä.
Keskustaa johtava valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, että vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo katsoo asiaa vain ilmastonmuutoksen näkökulmasta, kun hän itse ajattelee kokonaiskestävyyttä.
– Kokonaiskestävyys tarkoittaa sitä, että meidän on pakko miettiä myös ihmisten mukana pysymistä ja talouden reunaehtoja, Saarikko totesi.
Ohisalo puolestaan hyökkäsi keskustan kimppuun vastatessaan kysymykseen siitä, miten tuulivoimaa saataisiin rakennettua myös Itä-Suomeen.
– Erittäin hyvä kysymys. Voisin esittää sen keskustapuolueelle, jolla on tällä hetkellä kaikki ne salkut, joilla tätä kysymystä voitaisiin ratkoa. Tätä voitaisiin ratkoa valtiovarainministeriön, elinkeinoministerin ja puolustusministerin salkuin.
– Keskusta on kolme vuotta istunut tämän asian päällä, mitään ei ole tapahtunut. Ehkä tämä kertoo siitä, että Annikalle ja keskustalle ilmastokysymykset eivät ole niin tärkeitä, ne siirretään aina muiden jälkeen, Ohisalo sanoi.
Saarikko kertoi uutisena, että Itä-Suomeen rakennettavasta tuulivoimasta on nyt tekeillä selvitys.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. Puoluejohtajat ovat eri linjoilla siitä, voiko ilmastotavoitteista väliaikaisesti pakittaa Venäjän hyökkäyssodan seurausten vuoksi.
Oppositiojohtaja Petteri Orpo (kok.) korosti, että kylmää talvea varten tarvitaan kaikki mahdollinen energiantuotantokapasiteetti kivihiiltä ja turvetta myöten. Orpo kuitenkin katsoi, että pitemmällä tähtäimellä venäläisestä fossiilisesta energiasta luopuminen vauhdittaa vihreää siirtymää.
Vasemmistoliittoa johtava opetusministeri Li Andersson piti Orpon näkemystä käsittämättömänä.
– Varsin outoa, että puolue kuten kokoomus – vahvasti markkinatalousmyönteinen puolue, vahvasti bisnesmaailman kannalla – ei ymmärrä, millaisen viestin se lähettää Suomesta investointiympäristönä, jos yhtäkkiä täysin populistisista syistä aletaan puhua siitä, että otetaankin vähän takapakkia tai tehdään pieni tauko ilmastotoimissa.
Andersson katsoi, että isot energiayritykset eivät voi ottaa nyt takapakkia ilmastotoimissa ja sitten katsoa, mitä hallitus nyt ilmoittaa ilmastotavoitteisiin sitoutumisesta.
– Onko iso tavoite voimassa – yritysmaailman pitää kuulla se, jotta se uskaltaa tehdä investoinnit vihreään siirtymään.
Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toisti tuttua viestiään siitä, että Suomen ilmastotavoite on hänestä liian kunnianhimoinen.
– Edes Euroopan unioni todennäköisesti ei tule tähän omaan tavoitteeseensa pääsemään. Kaikki näemme, kuinka kivihiilen kulutus lisääntyy ja niin edelleen. On pakko tehdä priorisointia.
Purra kysyi, kumpi on ensi talvena oleellisempaa – se, että ihmiset tulevat toimeen, on lämpöä ja sähköä, vai se että me ”pidämme kiilusilmäisesti kiinni jostakin vuositavoitteesta”.
Purra sanoi, että perussuomalaiset haluaa kaikesta huolimatta tehdä vihreää siirtymää. Vihreiden Ohisalo ei tähän uskonut.
– Se pitää tehdä todeksi nyt eikä 10 vuoden päästä. Se on turvallisuuspolitiikkaa, ja toivon perussuomalaiset ottaa sen tosissaan, Ohisalo sanoi.
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin korosti Suomen tarvitsevan lisää investointeja, joilla vahvistetaan sähköomavaraisuutta.
– Pitää saada sähköntuotantoa reippaasti ylös, sillä yhteiskunnat tulevat olemaan tulevaisuudessa täysin digitalisoituneita. Me tulemme käyttämään enemmän sähköä kun liikenne ja teollisuus sähköistyvät.
– Siinä eivät varmasti kunnat mene vikaan, jos ne investoivat puhtaaseen energiaan ja sähköntuotantoon.
Marin totesi, että toinen ulottuvuus on sähkön hinnanmuodostus, joka on tällä hetkellä ongelma.
– Tässä emme pärjää kansallisilla ratkaisuilla, tarvitsemme EU-tason ratkaisuja.
Saarikon mukaan kunnat tarvitsevat nykyistä enemmän vapauksia. 1990-luvulla luovuttiin kuntien valtionosuuksien korvamerkinnöistä, mutta sen jälkeen valtio on epätoivoisesti yhä yrittänyt ohjeistaa kuntia lisäämällä sääntöjä ja mitoituksia, hän sanoo.
– Se on osittain kangistanut kuntien toimintaedellytyksiä.
Saarikko pitää esimerkiksi viime vaalikaudella tehtyä varhaiskasvatuslain uudistusta virheenä. Uutiset kertovat nyt päiväkoteja piinaavasta henkilökuntapulasta, ja Saarikko katsoo, että lailla tiukennettuja henkilökunnan kelpoisuusehtoja tulisi tarkastella uudelleen.
Lakiuudistuksessa ammattikorkeakoulusta valmistuneet sosionomit eivät ole jatkossa päteviä lastentarhanopettajia, vaan tehtävään vaaditaan yliopistokoulutus.
Saarikon mukaan kunnilta vaaditaan mahdottomia.
– Silloin saamme arkitodellisuuden, joka ei ole suomalaisten perheiden etu.