Keskusta menetti yhden edustajan Pirkanmaan pääministeripyörityksessä – yksi kunta valopilkkuna, nousuun uskotaan "arjen kautta"
Kun ennakkoäänet tulivat, vaalivalvojaisiin kokoontuneesta Pirkanmaan keskustaväestä aisti hiljaisen nöyryyden kansanvallan edessä.
Kun ennakkoäänet jo julistivat keskustan menettävän toisen vaalipiirin kahdesta paikastaan, eivät toiveet olleet korkealla.
Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Tuukka Liuha ja toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä näkevät, että vaalien loppusuoralla rakennettu pääministerivaalien asetelma vei keskustalta ääniä, mutta tappioon on myös pidempiaikaisia syitä.
– Kun on entistä enemmän liikkuvia äänestäjiä, jotka hakevat linjaansa juuri ennen vaaleja, niin näissä vaaleissa kyllä kärsittiin pääministeriasetelmasta, Ala-Hemmilä arvioi.
– Puolueen sisällöllisen linjan pitäisi näkyä kaiken aikaa, oli sitten hallituksessa tai oppositiossa. Täytyy selkeästi terävöittää tekemistä eri osa-alueilla yhteiskunnassa.
Puheenjohtaja Liuha ajattelee, että keskustan ongelma on se, ettei puolue näy tarpeeksi ihmisten arjessa. Tämän takia äänestäjä on mediasta välittyvien mielikuvien varassa.
– Silloin, kun ihmiset tuntevat keskustalaisia ja näkevät keskustan toimintaa, he harvoin ovat kielteisiä keskustan suhteen. Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa tämä on valtava haaste, sillä kosketuspintaa ei ehkä ole.
Vaikkei liikaa pidäkään jossitella, opiksi on syytä ottaa, mitä olisi voinut tehdä paremmin.
– Aluevaaleista eteenpäin olisi ehkä pitänyt istuvien kansanedustajien ja puolueväen yhteisellä vedolla keskittyä puhtaasti tulevaisuuden asioihin. Totta kai on haluttu puolustaa hallituskauden onnistumisia, ihmiset täälläkin katsovat kyllä sitä seuraavaa etappia ja siitä eteenpäin, Liuha näkee.
– Itse kampanja ei ehkä enää voi tehdä suuria muutoksia, pitää olla olemassa pidemmän ajan luottamus. Olemme ehkä olleet huonoja siinä, miten asiat tuodaan esille. Juuri ennen vaaleja on vaikea vakuuttaa, jos näkyvyyttä ei ole ollut ennen vaaleja, Ala-Hemmilä pohtii.
Pirkanmaan vaalipiirissä SDP jyräsi saaden peräti kuusi edustajaa. Pääministeri-puheenjohtaja Sanna Marin toi yksin peräti 35 000 ääntä puolueelle, mikä on Pohjois-Hämeen ja Pirkanmaan vaalipiirien historiallinen ennätys.
Toiseksi tuli kokoomus viidellä ja kolmanneksi perussuomalaiset niin ikään viidellä kansanedustajalla. Kaikilla oli luvuissaan lisäystä, eli pääministerivaalit Marinin puolesta tai Marinia vastaan olivat selkeästi kyseessä.
Vaalipiiriin tullut uusi paikka meni perussuomalaisille. Keskustan lisäksi vihreät menetti yhden paikan jääden niin ikään yhteen edustajaan. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit pitivät yhdet paikkansa.
Keskustan ainoaksi jäänyt edustaja Jouni Ovaska Tampereelta onnistui pääsemään toiselle kaudelle ja nostamaan kannatustaan noin tuhannella äänellä. Vuonna 2011 edustajanuransa aloittanut Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva Arto Pirttilahti menetti vuoden 2019 tuloksestaan noin 1500 ääntä ja jäi varalle.
Pirttilahden noin 4000 äänen takana tulevat yli tuhannen äänen kerääjät ovat Hanna Holma Kangasalta 1666 äänellä, valkeakoskelainen Petra Schulze-Steinen 1583 äänellä, sastamalalainen ex-kansanedustaja Pertti Hakanen 1307 äänellä ja Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi 1279 äänellä.
Erityisenä ilonaiheena puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja näkevät juuri Punkalaitumen tuloksen. Kunta on pieni, mutta siellä on vahvan alueellisen työn ja näkyvyyden ansiosta saatu nostetta, mikä näkyi yli kymmenen prosenttiyksikön kannatusnousuna.

Matemaattista käyrää katsoessa itsekin ehdolla ollut puheenjohtaja Liuha arvioi ongelmaksi sen, että hyvin suuria äänimääriä oli vähemmän kuin edellisellä kerralla.
– Käyrä Ovaskan tuloksesta alaspäin on nopea. Jos se olisi pikkuisen loivempi, vaikutus olisi iso. Puhutaan usean tuhannen äänen menetyksestä viime vaaleihin verraten.
Tampereen merkitystä alleviivaa se, että sieltä oli ehdolla vain yksi laajemmin tunnettu ehdokas eli Ovaska. Muut tamperelaiset olivat pääosin eduskuntavaalien ensikertalaisia.
Aluevaalien noste ei auttanut eduskuntavaaleissa.
– Aluevaalien kärkiä ei saatu eduskuntavaalilistalle, ja se ehkä antoi tasoitusta tässä kohtaa, Tuukka Liuha sanoittaa.
Nousu tulee pitkäjänteisellä työllä ja kuuntelevilla korvilla.
– Oma vaihtoehto pitää tuoda poliittiseen keskusteluun. Keskitytään siihen, ja nostetaan esille sisältöasioita, Ala-Hemmilä toteaa.
– Alueellista ulottuvuutta pitää vahvistaa, pitää löytää rooli paikallistoimijoille kanavoida tilannetta, Liuha korostaa.