Keskusta haluaisi lykätä hoitajamitoituksen kiristystä – Saarikko kaipaa STM:ltä esitystä uudesta päivämäärästä budjettiriiheen
Hallituksen toiseksi suurin puolue keskusta haluaa lykätä hoitajamitoituksen kiristymistä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo STT:lle, että sosiaali- ja terveysministeriön tulisi selvittää pikatahtia uusi päivä sille, milloin mitoituksen seuraava nosto voisi astua voimaan.
– Minusta hoitajamitoituksen jatkoaskelista on luontevaa keskustella budjettiriihessä. Silloin on oltava ymmärrys siitä, mikä voisi olla uusi voimaanastumisen ajankohta, Saarikko sanoo.
Hallitus on varannut budjettiriihelle elokuun viimeisen ja syyskuun ensimmäisen päivän. Saarikko perustelee asian käsittelyä budjettiriihessä sillä, että asialla on vaikutuksia valtion ensi vuoden rahankäyttöön.
– Raha ei kuitenkaan ratkaise, jos hoitajia ei ole.
Saarikko kertoi kannastaan ensin Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Lauantaina päivällä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoi MTV:n uutisten haastattelussa, että siirrosta neuvotellaan hallituspuolueiden kesken. Hän ei yksilöinyt neuvotteluille tai uudelle päivämäärälle ajankohtaa.
Viime vaalien alla puolueet kannattivat laajasti vanhustenhoidossa esiintyneiden puutteiden paikkausta hoitajamitoituksen nostolla.
Mitoituksella säädellään sitä, kuinka monta ammattitaitoista työntekijää hoidettavaa kohden vanhainkodeissa tulee olla. Vaalien jälkeen koottu hallitus päätti asteittain hoitajamitoituksen kiristämisestä.
Viimeisen kiristyksen on tarkoitus astua voimaan ensi huhtikuussa. Silloin jokaista kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden vanhainkodeissa pitäisi olla seitsemän hoitajaa.
Hoitajamitoitus eli vanhustenhoidossa vaadittavien hoitajien määrä määritetään laissa. Saarikon mukaan lailla pitää olla todellisuuspohja.
– Tähän kattotavoitteeseen emme pysty pääsemään vielä ensi vuonna, Saarikko sanoo.
Tavoite osuu vuorokauden päähän seuraavien eduskuntavaalien varsinaisesta vaalipäivästä.
Oppositiosta mitoituksen aiheuttamaa taakka on kritisoitu, vaikka perussuomalaiset kannatti mitoituksen nostoa ennen vaaleja ja myös kokoomus myöhemmin eduskunnassa.
Hoitajien puute rajoittaa sitä määrää, kuinka paljon vanhuksia voidaan vanhainkodeissa hoitaa. Siksi mitoituksen lykkäyksestä on keskusteltu laajasti.
– Minkään puolueen ei kannata tehdä tästä arvovaltakysymystä. Vaikka tavoitteet ovat hyviä, niiden pitää olla myös oikeasti toteutettavissa.
Saarikko itse ei aseta mitoitukselle uutta päivämäärää. Lykkäyksen tekeminen ilman uutta päivämäärää voisi tarkoittaa käytännössä uudistuksen perumista. Saarikko kuitenkin vakuuttaa, ettei keskusta halua luopua mitoituksen nostosta ja kaipaa siksi pikaisesti vastuuministeriön selvitystä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi kuluneella viikolla, että SDP ei tule luopumaan 0,7:n mitoituksesta, mutta on avoin tarkastelemaan sen aikataulua.
Valtiovarainministeriö on käynyt kuluvalla viikolla kahdenväliset budjettineuvottelut muiden ministeriöiden kanssa.
Saarikko sanoo, että hoitajamitoitus on ollut keskeinen kysymys sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa.
Neuvottelujen pohjalta valtiovarainministeriö käy vielä läpi oman budjettiehdotuksensa, minkä jälkeen hallitus hakee riihessä ensi vuoden budjetille poliittista sopua.
Hoitajapulan ratkaisussa Saarikko mainitsee myös lähihoitajille kuluvalla vaalikaudella avatut uudet koulutuspaikat.
– Se on kaiken ydin, että alalle on koulutettavia, mutta toinen on alan vetovoima ja kiinnostus koulutuspaikkoihin. Siinä meillä on tekemistä.
Saarikko turvautuisi mitoituksen siirtämisen ohella mitoituksen uudelleentulkintaan.
– Tarvitaan hoiva-avustajia, jotta hoitajat voisivat keskittyä työhönsä ytimeen, Saarikko sanoo.
Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén on sanonut STT:n haastattelussa, että mitoitukseen kuuluvia ongelmia tulisi ratkaista tarkastelemalla, keitä työntekijöitä henkilöstömitoitukseen katsottaisiin kuuluvaksi.
