Keskusta haluaa 8.-luokkalaisille mahdollisuuden suorittaa metsästäjätutkinto koulussa – "Yhdellekään lapselle ei saa syntyä vajavaista luontosuhdetta"

Riistanhoitomaksu tulisi poistaa kokonaan alle täysi-ikäisiltä, puolue toteaa eräpoliittisessa linjauksessaan
Eräpolitiikka

Keskusta julistautuu erämyönteiseksi puolueeksi.

– Yhdellekään lapselle ei saa syntyä vajavaista luontosuhdetta, varakansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) sanoo.

Keskusta laati Kärnän johdolla eräpoliittiset linjaukset osaksi eduskuntavaaliohjelmaa. Ne julkaistiin keskiviikkona Helsingin Seurasaaressa Kärnän ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) toimesta.

Nuotiolla paistui hirvi- ja peuramakkaroita, joiden liha tuli Lepän metsästysseuralta Pertunmaalta.

– Tämä on viimeisen päälle luomuruokaa ja ilmastoystävällistä evästä, Leppä myhäili.

Keskusta iloitsee siitä, että eräily on yhä useammin koko perheen yhteinen harrastus. Uusista metsästäjistä neljäsosa on naisia.

Tällä hallituskaudella alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksu alennettiin keskustan esityksestä 39 eurosta 20 euroon. Keskusta haluaa tulevaisuudessa poistaa maksun kokonaan alle täysi-ikäisiltä.

Keskustan tavoite on saada metsästäjätutkinto osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Metsästäjätutkinnon voisi halutessaan suorittaa 8. luokalla.

Suomessa on huikeat mahdollisuudet kalastus- ja metsästysmatkailuun, mutta ne jäävät osin hyödyntämättä.

Kärnän mukaan yrittäjille tulisi myöntää kiintiö metsästys- ja kalastuslupia, jotta turisteille voisi myydä matkailupaketteja.

– Nyt turistit joutuvat varaamaan mökkejä ilman tietoa siitä, saavatko he edes metsästyslupaa.

Keskusta haluaa riistaa tarjolle kouluihin ja päiväkoteihin sekä kuluttajien ulottuville byrokratiaa vähentämällä.

– Meillä on paljon metsästysseuroja, joilla on hirvenlihaa yli omien tarpeiden, Kärnä toteaa.

Leppä on harmissaan siitä, että Euroopan komissio haluaa rajoittaa suden, karhun ja ilveksen metsästystä.

– Se tietää selkeitä ongelmia Suomessa. Siksi olemme tehneet virkamiestasolla ja poliittisella tasolla vaikuttamistyötä.

Lepän useat kollegat jakavat huolen. Maanantaina Leppä kävi ”susilounaalla” Ranskan maatalousministerin Didier Guillaumen kanssa.

– Kaikki me haluamme tietysti pitää suurpetokannat elävinä, mutta niin, että ne eivät aiheuta vaaraa tai estä maaseutuyrittämistä, Leppä sanoo.

Keskustan mielestä petopolitiikan tulee olla kansallinen asia, ja susi, ilves ja karhu pitää saada kevyemmän suojelun piiriin.

Keskusta haluaa säännellä etenkin susikantaa nykyistä tehokkaammin. Ahman vahinkoperusteista metsästystä poronhoitoalueella tulisi puolueen mukaan myös jatkaa.

Kärnä sanoo, että lappilaisille olisi tärkeää palauttaa ikiaikainen uroskarhun kevätmetsästys.

– Eräs savukoskelaisemäntä soitti minulle taannoin ja sanoi, että karhun kevätmetsästys on ehdottomasti saatava takaisin.

– Ennen oli kuulemma niin mukavaa, kaksi viikkoa sai olla rauhassa, tuuletella matot ja siivota pirtin, kun äijät oli metsässä hiihtämässä karhujen perässä, Kärnä naurahti.

Keskusta sitoutuu varmistamaan, että hirvi-, peura- ja kauriskannat pidetään kestävällä tasolla.

Erityisesti valkohäntäpeurakannan kasvu on keskustan mukaan saatava katkeamaan, ja puolue esittääkin pyyntilupamäärän lisäämistä.

Keskusta haluaa myös poistaa vieraslajeja luonnosta. Puolue esittää valtakunnallista tapporahaa supikoiran ja minkin pyytämiseen.

Tunturialueilla tapporaha koskisi myös kettua, missä kannan hallinta olisi tärkeää naalin palauttamiseksi Suomen luontoon.

Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo, että isot asiat ovat mallillaan keskustan erälinjauksissa.

”Pienet asiat” sen sijaan särähtävät, kuten esitys valkoposkihanhen siirtämisestä riistalajiksi. Veistolan mukaan luontoäiti on jo hyydyttänyt niiden lisääntymistä.

Vieraslajien poistaminen sen sijaan saa Veistolan kannatuksen.

– Tapporahan suuntaisin lintuluodoille, jotta supikoirat ja minkit saataisiin pois ennen pesimäajan alkua.

Veistola on hyvin tyytyväinen siihen, että keskusta vauhdittaisi kalateiden rakentamista edelleen, myös valtion omistajaohjauksen avulla.

– Kalapolitiikassa tämä hallitus on onnistunut oikein hyvin.

Kärnä muistuttaa, että Sipilän hallitus myönsi ensimmäisen kerran rahoitusta kalatiehankkeisiin, 7,8 miljoonaa euroa.

– Tätä haluamme jatkaa ja edistää, mutta myös vesivoimayhtiöillä on iso vastuu.

Metsästysliitossa ollaan iloisia keskustan aktiivisuudesta metsästysseurojen tukemisessa.

– Ne ovat erittäin tärkeä osa maaseudun yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari sanoo.

– On erittäin tärkeää, että kaikki eränkäynti on vastuullista ja se toteutetaan luonnon kantokyky huomioiden.

Siitarin mukaan perinteisten metsästysporukoiden rinnalle on tullut hiljattain uusi joukko, kaupungeissa asuvat metsästyksestä kiinnostuneet ihmiset.

– Heille erämatkailun kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia.

Luonnossa liikkuminen on tutkitusti hyvinvoinnin lähde. Eräpaperissaan keskusta sitoutuu kattamaan Metsähallituksen eli valtion maille rakennetun infrastruktuurin korjausvelan tulevien hallitusten budjeteissa.

Kärnä katsoo, että 300 000 metsästäjän, puolentoista miljoonan kalastajan sekä miljoonien marjastajien ja sienestäjien on hyvä tietää, miten puolueet heidän asiaansa edistävät.

– Pallo on heitetty muille puolueille. Laatikaa linjauksenne, haetaan yhtymäkohtia ja päästään poliittisissa päätöksissä eteenpäin, Kärnä kannustaa.

Leppä lisää, että eränkäynti ei missään nimessä ole pienen piirin juttu, vaan kaikkien yhteinen asia.