"Keski-Pohjanmaasta tulkoon manner-Suomen Ahvenanmaa" – huoltovarmuus, energia ja ennallistaminen piirikokouksen kuumat puheenaiheet
Maaseudun autioituessa Suomen ruokaturvan kivijalka murenee. Tulevasta talvesta selvitään, mutta riittääkö energiaa talvella 2024? Entä ollaanko Suomea todella ennallistamassa 1950-luvulle?
Polttavat ajankohtaiset kysymykset olivat vahvasti läsnä Keski-Pohjanmaan keskustapiirin syyskokouksessa Halsualla sunnuntaina. Keskustelua vauhditti piirin oman kansanedustajan, elinkeinoministeri Mika Lintilän poliittinen tilannekatsaus.
– Uskoimme hyvän hallitusohjelman olevan riittävä liima hallitukselle. Nyt huomataan, että ideologisesti hallituspuolueet ovat lopulta liian kaukana toisistaan. Keskusta ei kuitenkaan menesty vaaleissa vetämällä päälle oppositiovaihdetta. Sen sijaan meidän pitää vahvistaa järjestökenttää ja viestiä äänestäjille, että keskusta luo vakautta ja turvaa huoltovarmuutta, Lintilä sanoi.
PUHEENVUOROISSA esille nousi muun muassa EU-komission ehdottama windfall-veron kaltainen tuottokatto sähkön tuottajille.
Korpelan Voiman kuntayhtymähallitusta johtava Piia Rautiola kysyi, miten huomioitaisiin paikallisesti omistetut energiayhtiöt, joissa omasta tuotannosta tulevasta voitosta ei ole maksettu osinkoa, vaan voitto on haluttu ohjata suoraan asiakkaille kohtuullisiin hintoihin.
Tapani Poranen ihmetteli, miksi ennallistamista ylipäätään suunnitellaan EU:ssa, ja voiko keskusta tehdä asialle mitään. Hän piti kohtuuttomana tilannetta, jossa turvepelloista peräti 30 prosenttia pitäisi ennallistaa.
Elina Toivonen kannusti syömään talvella perunaa, porkkanaa, punajuurta ja kaalia. Se on terveellistä ja tukee kotimaisia viljelijöitä. Samassa yhteydessä Marttajärjestölle lähti terveiset, että Suomessa on paljon kotitalouksia, joissa tarvitaan opastusta ruuanlaittoon tuoreista raaka-aineista.
Pitkäaikainen keskustavaikuttaja Antti Hietaniemi oli helpottunut siitä, että hyvinvointialueiden myötä keskipohjalaisten ei enää tarvitse keskittyä taistelemaan maakuntansa olemassaolon puolesta. Nyt voimavarat voi kohdistaa kehittämiseen.
– Meillä on todella suuria mahdollisuuksia. Keski-Pohjanmaasta tulkoon manner-Suomen Ahvenanmaa, Hietaniemi viittasi muun muassa Keski-Pohjanmaan johtavaan asemaan Suomen akkuarvoketjussa sekä muihin maakuntaan sijoittuviin vihreän siirtymän suurinvestointeihin.
KANNANOTOSSAAN piirikokous muistutti Suomen huoltovarmuuden perustuvan menestyvään maa- ja metsätalouteen.
Yksi keino helpottaa alkutuottajien asemaa voisi piirikokouksen mielestä olla se, että julkisilla varoilla ostetut elintarvikkeet olisivat kotimaista alkuperää ja tuotantoa. Elintarvikkeiden kilpailutuksessa hinta ei saisi olla tärkein kriteeri.
Piirikokous oli huolissaan siitä, että rakennettavien voimajohtojen alle jäävän maan lunastuslaki pölyttyy oikeusministerin pöydällä.
– Yhtään voimalinjaa ei tule rakentaa, ennen kuin korvaustasot vastaavat todellisia menetyksiä. Maanomistajat on huomioitava voimalinjojen suunnitteluvaiheessa, ja maisemahaitoista kärsiville kunnille tulee maksaa korvaus elinvoiman vahvistamiseksi, kannanotossa todetaan.
Keski-Pohjanmaan keskustapiirin puheenjohtajana jatkaa Timo Pärkkä, ja varapuheenjohtajina Jarno Saukko ja Riitta Rahkola. Edustajiksi puoluehallitukseen piirikokous ehdottaa Timo Pärkkää ja Piia Rautiolaa. Kaikki henkilövalinnat olivat yksimielisiä.
Syyskokous hyväksyi lisäksi piirin sääntöihin tukun muutoksia, jotka koskivat muun muassa maakuntavaaleja sekä termistöä.
Kokouksen alussa piirikokous vietti hiljaisen hetken marraskuussa edesmenneen perholaisen agrologin, maanviljelysneuvos Heimo Linnan muistolle.
Linna toimi vuosina 1966-1987 keskustan kansanedustajana Vaasan vaalipiiristä sekä kahteen otteeseen maa- ja metsätalousministerinä. Hän oli syntynyt 11.12.1925.