Katso tästä, millaisilla julisteilla ja sloganeilla keskusta on käynyt vaalitaistoon eri vuosikymmeninä – "Osuvia ajankuvia"

Kun keskusta helmikuussa julkisti eduskuntavaalisloganinsa, herätti se heti keskustelua.

Oliko ”Suomen arvoisia tekoja” paras vaihtoehto vai kenties sittenkin sille hävinnyt ”Tykkäät kuitenkin”?

Molempia sloganeita on näkynyt keskustaehdokkaiden mainoksissa niin somessa kuin tienvarsillakin.

Eduskuntavaaleja kohti mentäessä on hyvä muistella myös menneitä iskulauseita, joita Keskustan ja maaseudun arkisto listasi Suomenmaalle vuodesta 1939 alkaen.

Ensisilmäyksellä jo huomaa, että sloganit ovat tupanneet olemaan osuvia ajankuvia siitä, mitä politiikassa ja yhteiskunnassa on meneillään.

Kyntäös oma vakosi – auta itse itseäsi – maaseudun äänet Maalaisliitolle julisti puolueen iskulause esimerkiksi heinäkuisissa vaaleissa 1939.

Agraariyhteiskunnan tematiikkaa selvimmillään, voisi sanoa.

Samoissa vaaleissa oli kaksi muutakin iskulausetta. Toinen niistä kehotti ytimekkäästi Äänestä Maalaisliittoa.

Vapaa Suomi turvattava – äänestä Maalaisliittoa heijasteli puolestaan kiristyvää maailmanpoliittista tilannetta. Marraskuussa syttyikin talvisota.

Sama iskulause kelpasi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945. Lapin sota oli silloin vielä käynnissä.

Vaaran vuosien kaiut taas näkyivät vuonna 1948: Valtioko isännäksi koteihimme? Ei – se on Maalaisliiton kanta.

Evakkojen asuttaminen oli sekin kuuma peruna. Heidän houkuttelussaan ei säästelty merkkejä: Karjalan heimon on osa ja arpa taas rakentaa koti ja raivata sarka, ja toivossa kylvää – ah, milloinka niitto? On työssäsi apuna Maalaisliitto.

Vuosina 1948–1958 oli myös käytössä puolueen vaalijulisteiden klassikko, jossa näkyvät Raamattu ja lakikirja sekä teksti: Näihin nojaa Maalaisliitto.

Vuoden 1958 eduskuntavaaleista lähtien keskustan vaalisloganeissa alkaa näkyä maaseudun tyhjeneminen: Maaseutuko autioksi? Ei, sanoo Maalaisliitto.

Kylmän sodan ja yöpakkaskriisien tunnelmia voi nähdä iskulauseessa Suomen kansan turva koeteltu ulkopolitiikka”.

Vuonna 1962 puhutaan jo keskustasta. Vaikka puolue julisti useissa vaaleissa olevansa maaseudun ainoa turva, aletaan kaupunkilaisiakin puhutella jo vuodesta 1966 alkaen: Enemmän asuntoja halvemmalla.

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminenkin näkyi. Kun rahat ei riitä – toimeentulo turvattava jokaiselle vaativat julisteet vuonna 1970.

Vihreä ajattelu tulee mukaan maalisvaaleissa 1983: Ota vastuu huomisesta – keskusta, vihreä liitto elämän puolesta.

Veret seisauttava vaalivoitto saatiin vuonna 1991 iskulauseella Vaihtoehto on keskusta.

Raskaiden lamavuosien jälkeen suomalaisia lohdutettiin paremman tulevaisuuden näkymillä vuonna 1995: Suomi nousee. Se ei auttanut. Keskusta joutui oppositioon.

Yrmystä asenteestaan tunnetun demaripääministerin Paavo Lipposen pitkä valtakausi päättyi 2003, kun keskusta julisti olevansa Valoisampi vaihtoehto.

Kahdeksan vuoden pääministerivastuu väsytti vuorostaan keskustan. Vuonna 2011 puolue yritti puhua Asiaa, vaikka yhteiskunnassa tunteet kävivät kuumina.

Suomeen tuli kokoomuksen ja demarien pohjalle rakennettu sekasikiöhallitus, joka ei saanut mitään aikaan. Vuonna 2015 keskusta lupasikin, että laitetaan Suomi kuntoon.

Se työ on nyt tehty, mutta gallupit povaavat taas tappiota. Huhtikuussa nähdään, miten keskustan vaalislogan puree tällä kertaa äänestäjiin.