Kappale kauneinta Kalajokea – Raution palkitusta kylästä löytyy muun muassa kyläläisten yhdessä perustama kauppa sekä yksi alueen kauneimmista uimarannoista
Mäntymetsä tuoksuu ja aurinko kimaltelee veden pinnassa. Hiekkapohja erottuu selkeänä kirkkaan veden läpi, mikä houkuttelee pulahtamaan.
Viitisentoista kilometriä Raution kyläkeskuksesta Keski-Pohjanmaalle päin, tarkalleen Kärkisen kylällä sijaitseva uimaranta on syrjässä ja alueen asukkaita lukuun ottamatta kenties liian harvan tiedossa. Ja parempi niin, sillä lämpimänäkin kesäpäivänä siellä saa olla rauhassa: äänimaailma on aivan toista kuin suuren yleisön suosimilla Kalajoen Hiekkasärkillä parin kymmenen kilometrin päässä.
Rautiossa asuvalle Leena ja Lasse Aittamaan perheelle uimaranta on kesäisin yksi lempipaikoista, vaikka lähempääkin kotoa, kylän läpi virtaavalla Vääräjoella, pääsee pulikoimaan.
– Hellepäivinä täällä tulee käytyä kolmekin kertaa viikossa, lastensa ja veljensä lasten kanssa uimaan tullut Leena Aittamaa kertoo.

Raution kylä on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva entinen itsenäinen kunta, joka liitettiin Kalajokeen vuonna 1973 vähäisen asukasmäärän vuoksi. Suomen Kylät ry valitsi tänä vuonna noin tuhannen asukkaan Raution Suomen Vuoden kyläksi. Vuonna 2021 kylä palkittiin puolestaan jo toistamiseen Pohjois-Pohjanmaan Vuoden kylänä.
Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että Rautiossa tehdään valtakunnallisesti näkyvää kylätoimintaa isolla kyläsydämellä. Erityistä arvostusta sai kylän ponnistelut oman kyläkaupan avaamiseksi, kun kylän ainoa kauppa suljettiin vuonna 2019.
Osaltaan Vuoden kylä -tittelin saamiseen vaikutti myös kyläläisten ja paikallisten yritysten aktiivisuus alueella loppukesästä 2021 riehuneen metsäpalon taltuttamiseksi. Metsäpalo oli vuosikymmenen yksi laajimmista metsäpaloista ja olosuhteet olivat haasteelliset sammutustöille.

Aivan Rautiontien varressa, lehtipuiden muodostaman kujan päässä oleva keltainen maalaistalo on Aittamaan perheen koti. Kotikujan varrella laiduntaa lampaita ja pihapiiristä löytyy niin vanha aittarakennus, puuliiteri kuin kasvihuonekin. Perheen kuudella lapsella riittää tilaa temmeltää.
Aittamaa on itse lähtöisin Rautiosta, mutta käynyt opiskelemassa muualla. Kun peruspalvelukuntayhtymä Kallioon tuli eläinlääkärin virka auki, Aittamaa asettui aviomiehensä kanssa asumaan kotikylälleen vuonna 2012. Sitä ennen Aittamaa työskenteli Kalajoella kunnan eläinlääkärin sijaisena. Lasse Aittamaa kulkee reissutöissä kaivinkoneenkuljettajana.
– En ollut koskaan pohtinut sen kummemmin paluumuuttoa, mutta ei ollut myöskään mitään sellaista, että en voisi tulla takaisin, Leena Aittamaa kertoo.
Aittamaa toimii Raution kyläyhdistyksen varapuheenjohtajana, joten kylän asiat ja kehittäminen ovat perheenäidille osa arkea. Viime vuosien yksi suurimmista saavutuksista kylällä on ollut uuden koulun saaminen vireille. Kylällä oli pitkään kaksi koulua, jotka yhdistyivät jokunen vuosi sitten, ja tulevana syksynä valmistunee uusi koulurakennus keskelle kylää.
– Kouluhommaa puuhattiin jo 30 vuotta sitten, kun itse kävin peruskoulua. Silloin jo puhuttiin, että kaksi koulua näin pienellä kylällä on liikaa.
Kalajoen kaupunki rakentaa Rautioon parhaillaan laajat palvelut kokoavaa monitoimitaloa, joka valmistunee syksyllä 2022. Koulun lisäksi taloon tulee esimerkiksi painonnostotilat, päiväkoti ja terveydenhoitajan vastaanotto. Kyläläiset ovat olleet vahvasti vaikuttamassa kokonaisuuden suunnitteluun.

Kylänraitti vilkastui uudestaan keväällä 2021, kun kylälle avattiin uusi kyläkauppa. Kylän ainoa kauppa oli lopettanut toimintansa 2020 maaliskuussa, kun KPO sulki Sale-myymälänsä. Omaan kauppaan tottuneet kyläläiset alkoivat yhdessä tuumin miettiä, mitä tehtäisiin.
Ensimmäinen askel oli tiedotustilaisuuden järjestäminen entisissä nuorisoseuran tiloissa.
– Perustimme työryhmän, joka lähti selvittämään, onko kylälle vielä mahdollista saada kauppa, kylällä pitkään asunut Hannu Niemelä taustoittaa.
Alettiin miettiä, mistä saadaan tilat ja hyvin pian puheenaiheeksi nousi entinen Salen kiinteistö. Pitkien neuvottelujen jälkeen KPO myi tilat kyläyhdistykselle.
– Meille sanottiin, että kiinteistössä on sisäilmaongelmia, mutta tutkimuksissa ei löytynyt mitään.
Riskirakenteet poistettiin ja taloon tehtiin talkoovoimin täydellinen remontti. Samalla alettiin pohtia, miten kauppaa aletaan pyörittää ja mitkä ovat rahoitusvaihtoehdot.
Syksyllä 2020 perustettiin osuuskunta, joka alkoi kerätä osuuspääomaa. Kyläyhdistys vuokrasi kaupan tilat osuuskunnalle.
– Asetimme tietyn pääomatavoitteen, mikä lopulta ylittyi reilusti. Kyläläiset kokivat siis kaupan tarpeelliseksi, joten siitä se sitten lähti, osuuskunnan puheenjohtajana toimiva Niemelä kertoo.
Osuuspääoma oli yksi osa rahoitusta. Mukana rahoittamassa olivat myös Alavieskan Osuuspankki ja Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta.

Ilman myymälää kylä ehti olla reilun vuoden päivät, kunnes uusi kyläkauppa avasi ovensa kesäkuussa 2021. Samoissa tiloissa toimii kahvila, posti, Veikkaus ja apteekki.
– Ensimmäinen vuosi on mennyt hyvin. Viime kesä oli odotettua vilkkaampi ja osuusmaksuja tuli pitkin kesää syksyyn asti. Sen jälkeen myynti on ollut ennakoidulla tasolla.
Niemelän korviin on kantautunut pääosin positiivista palautetta.
– Toki aina kun aloitetaan jotain uutta, sekaan mahtuu myös sitä puhetta, missä löytyy parannettavaa. Viime syksynä toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella voidaan kuitenkin todeta, että tässä on onnistuttu.
Niemelän mukaan kyläkauppa voi pärjätä palvelun laajuudella ja monipuolisuudella.
– Meillä ei ole tukkuriin mitään velvoitetta, että mitä saamme myydä tai mitä oheispalveluita ostaa. Se hyvä puoli on osuuskuntakaupassa. Jos haluamme alkaa myydä vaikkapa rautatavaraa- ja rakennustarviketta, se onnistuu. Samoin voimme ottaa yksityiseltä leipomolta tuotteita myyntiin.
Kaupassa tarjoillaan arkisin lounasta ja tänä kesänä kaupan yhteyteen avattiin myös jäätelökioski. Entisen kylmävaraston tilalle on tulossa lisätilaa myymälälle sekä kaksi pientä tilaa vuokrattavaksi vaikkapa yritystoimintoja varten.

Kuten kyläkaupat aina, myös Raution kyläkauppa on enemmän kuin kauppa: se on kohtaamispaikka.
– Kyllähän se on rehellisesti sanottuna tämä kyläläisten periksiantamattomuus ja itsepäisyys, että saatiin kauppa takaisin. Täällä tartutaan tekemiseen. Ei tyydytä siihen, mitä toiset sanovat, vaan yritetään yhdessä kehittää kylää, jotta täällä olisi mahdollisimman hyvä asua, Aittamaa sanoo.
Aittamaan mukaan heidän perheelle tilanne oli lähes katastrofaalinen sen ajan, kun kylällä ei ollut kauppaa. Kun työt olivat toisella paikkakunnalla eikä päivän päätteeksi ehtinyt ruokaostoksille, kotiin tullessa piti pakata lapset autoon ja lähteä kauppareissulle Alavieskaan vajaan 15 kilometrin päähän.
– Kun otti lapset mukaan, niin kyllä siinä hommassa se puolitoista tuntia vierähti. Illassa ei juuri muuta ehtinyt.
Nyt ei myöskään tarvitse tehdä niin isoja ostoksia kerralla, joten maitopurkitkin – joita Aittamaan mukaan perheeseen pitää kantaa litratolkulla useita kertoja viikossa – saa nyt helpommin tuotua kotiin.
– Itse olen kokenut, että saimme monin verroin takaisin sen, mitä edellisen kaupan myötä menetimme. Kaupan yhteydessä on enemmän palveluita ja kun kauppa toimii osuuskuntana, kyläläisten toiveita kuunnellaan ja kauppaa kehitetään sen mukaan.
Koska kehitys loppuu tyytyväisyyteen, aina löytyy myös uusia tavoitteita. Yksi puheenaihe kylällä on liikenneturvallisuus kylän päätiellä: kevyen liikenteen väylän saaminen kylälle on noussut ykkösasiaksi.
– Tästä kulkee koululaisia molempiin suuntiin ja autoliikenne on vilkasta. Tie on älyttömän kapea ja rekkaliikennettä paljon, joten välillä on ollut aika hurjia tilanteita tien laidassa. Tiellä on kuuden kympin nopeusrajoitus, mutta aika paljon kovempaa tuossa ajetaan.

Hiljainen ei siis ole kylätie, mutta silti sitä pitkin kulkiessa on kuin postikorttimaisemassa. Kylän pääristeyksestä Kalajoen suuntaan mentäessä matkan varrella on Raution puukirkko, jonka kellotapulin seinässä vartioi vaivaisukko. Vähän matkan päästä tien varrella on vanha Petäistön tila sekä muita maalaismaisemaan soveltuvia rakennuksia.
Ja onhan kylällä oma Eihvelin torni – sen mainitsee jokainen rautiolainen.
– Jos tykkää luonnossa liikkumisesta, kannattaa suunnata Eihvelin näkötornille. Sen yhteyteen on tulossa lisää luontopolkureitistöä. Kalastuspaikkojakin kylän läpi virtaavan joen rannoilta löytyy useita, Aittamaa vinkkaa.
Kylän harrastusmahdollisuuksia Aittamaa kehuu monipuolisiksi: on 4H-kerhoja, seurakunnan lapsikuoro, palokunnan nuoriso-osasto, kansalaisopiston piirejä.
– Joka illalle löytyy jotakin. Lapset joutuvat vähän jo valitsemaan, minne ehtivät.
Kesän kohokohta on aina heinäkuussa järjestettävä Rautio-viikko, jolloin tapahtumia on ympäri pitäjää. Osa jo tutuksi tulleita, osa uusia.
– Kylän toiminnan kannalta on oleellista, että uusia ihmisiä saadaan mukaan. Uudet ihmiset tuovat aina uusia ideoita.

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä elokuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.