"Jos te näette, että siellä on joku pielessä, niin korjatkaa se" – keskustan Lohi löi Purran sote-väitteitä vastapalloon
Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen tapa syytellä sote-uudistuksen ongelmista edellistä hallitusta sai keskustan vastahyökkäykseen eduskunnan keskustelussa ensi vuoden budjettiesityksen täydennyksestä.
Keskustelun alustanut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) selvitti kuntien valtionosuuksiin yllättäen ilmaantuneen ylimääräisen satojen miljoonien leikkaustarpeen järjestelmäviaksi.
– Laskelmissa ei ole siis tapahtunut mitään virhettä, vaan edellisen hallituksen suunnittelema sote-malli yksinkertaisesti toimii näin.
Purran mukaan hallitus esittää kuitenkin ensi vuoden valtionosuusleikkauksen jaksottamista vuosille 2025-27, jotta kunnat eivät joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen. Purran mukaan hallitus pohti vielä jatkovuosien osalta mahdollisia kompensaatiotoimia.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) kiitteli hallituksen reagointia, mutta näki, että kyseessä on enemmänkin maksuaikatyyppinen järjestely, joka ajaa kuntatalouden myöhemmin entistäkin vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen.
– Kun te, arvoisa ministeri, nostatte tämän aina esille siitä näkökulmasta, että tämä johtuu edellisen hallituksen sote-uudistuksesta, niin no totta kai johtuu, mutta jos te näette, että siellä on joku pielessä, niin korjatkaa se.
Lohen mukaan pelkkä taaksepäin moittiminen ei auta, vaan pitää tehdä korjauksia ja tuoda ne eduskuntaan.
– Täällä säädetään lait, ei pelkästään arvostella, hän opasti.
Keskustan Tuomas Kettunen pelkäsi hallituksen tarjoaman ”maksuaikajärjestelyn” viittavan siihen, että kuntien suuntaan tulee tiukkoja aikoja.
– Onko tämä nyt aikapommi, joka johtaa siihen, että maaseudun lapset ovat vaarassa, jos kunnat joutuvat tekemään tiukkoja säästötoimenpiteitä ja esimerkiksi lähikouluja joudutaan tämän myötä laittamaan kiinni?
SDP:n Aki Lindén kiisti Purran tulkinnan siitä, että kuntien valtionosuuksien vähennys johtuisi sote-uudistuksesta.
– Siitähän se ei johdu.
Lindénin mukaan kyse on siitä, että vuoden -22 kuntaveron tuotto oli pienempi kuin oletettiin ja silloin on tarkistettu verotulojen ja valtionosuuksien kohdentuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien muiden peruspalvelujen kesken.
– Se vaikuttaa tähän nyt, kun nämä ovat eri hallinnoissa.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz piti kuntatalouteen pudonnutta pommia nimenomaan perintönä edelliseltä hallitukselta. Zyskowicz syytti puolestaan keskustaa siitä, että se yrittää vääntää viime vaalikaudella säädetyn sote-rahoituslain aiheuttamia ongelmia uuden hallituksen ja sen säästöaikeiden syyksi.
Lohi vastasi Zyskowiczille, että noin 15 vuoden ajan kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan sosiaali- ja terveysuudistus, ja viime kaudella sellainen vietiin maaliin.
– Kysyin silloin valiokunnassa silloisilta oppositiopuolueilta kokoomukselta ja perussuomalaisilta, onko teillä olemassa joku oma malli, joka voitaisiin vastakkain panna hallituksen esityksen kanssa. Sain vastauksen: ei ole.
Lohen mukaan juuri nyt ongelmia aiheuttavaan rahoituslain pykälään eivät sen kummemmin kokoomus kuin perussuomalaisetkaan esittäneet mitään muutosta, vaikka tilaisuus oli tarjolla.
Keskustan Petri Honkonen muistutti, että toteutetun sote-rahoitusmallin perusrunko ja perusratkaisu ovat pääpiirteiltään samanlaiset kuin mistä kokoomus ja perussuomalaiset olivat päättämässä yhdessä keskustan kanssa vuonna 2016 Sipilän hallituksessa.
– Siis se perusidea, että tehdään menojen ja tulojen siirto toteutuneiden kustannusten perusteella valtionosuuksien kautta ja vähennetään saman verran, sama prosenttimäärä, kuntaverosta.
Honkosen mukaan perussuomalaiset ja kokoomus hyväksyivät tuolloin tämän perusratkaisun.’
– Nyt te puhutte ihan kuin ette olisi ikinä ollut koko asian kanssa missään tekemisissä, Honkonen hämmästeli.