Jättitörmäys peruttu? – Suomalaiset mukana tähtitieteen läpimurtolöydössä

Helsingin yliopisto on ollut mukana tähtitiedettä mullistavassa löydössä.

Tähän asti on pidetty varmana, että lähiavaruuden suuret galaksit eli oma Linnunratamme sekä tuplasti suurempi Andromedan galaksi törmäävät varmasti 4,5 miljardin vuoden päästä sulautuen toisiinsa, mutta nyt tämän todennäköisyys on laskenut 50 prosenttiin.

Galaksien etäisyys toisistaan on tällä hetkellä reilut kaksi miljoonaa valovuotta.

Galaksien törmäys voi kuulostaa tuhoisalta, mutta tuhot saattaisivat jäädä kuitenkin pieniksi. Tähtien väliset etäisyydet ovat valtavia, joten tähdet ja niiden planeetat todennäköisesti eivät törmäisi toisiinsa. Riski on pieni, mutta periaatteessa olemassa, ja erilaisia skenaarioita Maatakin uhkaavista törmäyksistä ja painovoimavaikutuksista voi laskea.

Riskin vähäisyyttä voi kuvata niin, että jos Aurinko olisi pingispallon kokoinen, naapuritähtemme Proxima Centauri olisi 1100 kilometrin päässä. Galaksien keskustoissa tähdet ovat lähempänä toisiaan, mutta niidenkin suhteen riskien vähäisyyttä voi kuvata pingis-esimerkillä. Keskimäärin pingispallot sijaitsevat galaksien keskustoissa 3,2 kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Galaksien keskustoissa on kuitenkin enemmän tähtienvälisiin vaikutuksiin liittyviä riskejä. Supernovana räjähtävien tähtien vaikutukset ovat tuhoisempia mahdolliselle elämälle naapuritähtien planeetoilla.

Maapallolla ei ole enää 4,5 miljardin vuoden kuluttua elämää Auringon laajenemisen takia, mutta planeetta itse saattaa olla olemassa.

Helsingin, Durhamin ja Toulousen yliopistojen tähtitietelijät simuloivat galaksien tulevaisuutta avaruusteleskooppien viimeisimpien tietojen perusteella. Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan suurin syy uuteen tutkimustulokseen, jonka mukaan Andromeda ja Linnunrata eivät ehkä törmääkäään, on pienemmän galaksin huomiointi laskelmissa.

– Tärkein syy törmäysarvion dramaattiseen muuttumiseen oli, että otimme laskelmiin mukaan Linnunradan suurimman seuralaisgalaksin, Suuren Magellanin pilven, joka vaikuttaa painovoimallaan Linnunradan liikkeisiin, Helsingin yliopistossa työskentelevä artikkelin pääkirjoittaja, yliopistotutkija Till Sawala sanoo tiedotteessa.

– Aiemmissa laskelmissa oli keskitytty vain Linnunradan, Andromedan ja kolmannen lähigalaksin Kolmion galaksin välisiin vuorovaikutuksiin. Suuri Magellanin pilvi on nimestään huolimatta pieni, vain noin kuudesosa Linnunradan massasta, mutta koska sen painovoima suuntautuu kohtisuoraan Linnunradan ja Andromedan kiertorataan nähden, vaikuttaa se voimakkaasti Linnunradan liikkeeseen.

Painovoimavaikutuksen takia lähigalaksit tulevat joka tapauksessa sulautumaan toisiinsa ennemmin tai myöhemmin, mutta uuden havainnon perusteella Lindromedan tai Androradan syntyyn kuluisi monta miljardia vuotta pidempi aika.

Suuren Magellanin tai Magalhãesin pilvenkin kohtaloksi koituu ennemmin tai myöhemmin suuriin lähigalakseihin yhdistyminen.

Galaksien törmäykset eivät ole tavaton ilmiö. Ne olivat tosin yleisempiä nuoressa universumissa.

– Vaikka Linnunrataan on törmännyt kymmeniä pienempiä galakseja sen elinaikana, viimeisin suuri galaksitörmäys oli noin 10 miljardia vuotta sitten. Mahdollinen törmäys Linnunradan ja Andromeda-galaksin välillä tulisi olemaan harvinainen ja mullistava tapahtuma molempien galaksien kehityksessä, ja siksi sitä on ensiarvoisen tärkeää mallintaa, kommentoi Peter Johansson Helsingin yliopistosta.