Lukijalta: Pettymyksistä saa parasta voimavaraa
Linda Lampenius ja Pete Parkkonen todistivat suomalaisen osaamisen riittävyyden maailman huipulle. Yleisö sai huippuviihdettä, kun myös EBU-yhtiöt on saatu panostamaan markkinahumuun.
Ollessamme CatCatin kanssa Dublinissa Ylellä ei ollut sellaiseen budjettia lainkaan. Myös julkinen rahoittaja käänsi pyynnöllemme selkänsä, samoin Matkailun edistämiskeskus. Syyksi kerrottiin, ettei Suomi ei ole pärjännyt viisuissa.
Muutokset ovat 80-luvun lopulla rakentuneiden ulkomaisten levyjättien ansiota. Ne perustettiin tekemään musiikista iso bisnes. Sen varjona lasten ja aikuisten tuotannon arvoketjut Suomessa ovat näivettyneet, koska pienten kielialueiden marginaaliryhmät eivät kuulu globaaliin strategiaan.
Viihde on kuluttajalähtöinen tuuliajolle jäänyt palveluala. Olemme palvelualoilla EU:n keskiarvon alapuolella, mutta julkisten palvelujen suuruudessa kärkimaa.
Virkakoneistot itsekin kipuilevat säännöistä, jotka estävät, eivät edistä. On kaikkien etu, että niitä synkronoidaan paremmin yritysten tarpeisiin, sillä menestys syntyy yritysten tekeminä.
Kulttuuri-, elinkeino-, työvoima-, alue- ja sosiaalipolitiikka tarvitsevat kotimaisia viihde-ekosysteemejä. On liiaksi luotettu markkinoiden hoitamiseen ja unohdettu niiden vaatimien investointien rahoitus.
Suomi joutuu nyt rahoittamaan viisut, tukemaan toimialaa vuosittain miljoonilla ja lahjoittamaan lopulta lopputulokset ulkomaille. Suurin hävikki syntyy kuitenkin siitä, että lasten ja aikuisten tarpeet ovat vain entisten hittien varassa.
CatCat pettyi viisuissa, mutta se on 32 vuoden aikana tuonut vetovoimallaan huvipaikoille satojen miljoonien myynnin. Tuhansien huvipaikkojen häviämisen syy ei ole kysynnässä vaan tarjonnan kaventumisessa.
Kaupan alv-menetykset ovat jo vuodessa enemmän kuin kotimaisen toimialan rahoitus olisi tarvinnut. Kolme neljäsosaa entisistä levyostajista eivät ole vieläkään siirtyneet suoratoistoon. Viihteen ekotalous lähtee uskosta kotimarkkinoihin ja artistien sekä hittien jalostustyöhön.
Aineetonta taloutta on opittava rahoittamaan ja kaupallistamaan. Suomen metsät, pellot, puhtaat vedet, neljä vuodenaikaa ja osaaminen ovat talouden voimakenttiä ja isolta osin isiemme perintöä.
Jos niitä vaalitaan ja viihteen sekä matkailun taseet saataisiin osaamisen kanssa näkyville taloudellisina arvoina, jokainen suomalainen olisi IPR-miljonääri. Luovuuden lähteet ovat ehtymättömät.
Erkki Puumalainen
Poptori Oy, toimitusjohtaja
Suomen Luova Talous ry, puheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/