Japanin kutistuviin kuntiin houkutellaan muuttajia monenlaisin porkkanoin
Japanissa suurkaupunkien ulkopuolella sijaitsevat kunnat kosiskelevat lisää asukkaita erilaisilla tuilla ja etuuksilla. Näin ne yrittävät estää niin väestökadon kiihtymisen kuin katoamisensa Japanin kartalta.
Uudelle kuntalaiselle voi ammatista, paikkakunnasta ja perhetilanteesta riippuen olla tarjolla rahallista tukea esimerkiksi muuttokustannuksiin, lastenhoitomaksuihin tai uuden asunnon vuokraan, ostoon, rakennus- tai remonttikustannuksiin. Monet japanilaiskunnat tarjoavat muuttoa harkitseville myös mahdollisuuden tutustua paikkakuntaan opastetulla vierailulla ja koeasumisjaksolla.
Kioton prefektuurissa sijaitsevassa, noin 75 000 asukkaan Fukuchiyamassa asumista voi kokeilla vuoden ajan – ensimmäiset kolme kuukautta ilmaiseksi. ”Koeasukkaille” on tarjolla yhteensä kuusi asuntoa, ja jokaista vapautunutta asuntoa kohden on tullut useita hakemuksia, Fukuchiyaman kaupungilta kerrotaan STT:lle.
Toistaiseksi koeajalle muuttaneista 40 prosenttia on jäänyt asumaan kaupunkiin pysyvämmin. Saadakseen yhä useamman jäämään kaupunki aikoo vahvistaa muuttajien tukemista.
Suurkaupunkien ulkopuolelle muuttavia neuvovan Furusato Kaiki Shien -keskuksen johtaja Hiroshi Takahashi sanoo, että väestökehitys on pakottanut kunnat toimiin.
– Tahti toki vaihtelee, mutta alueet, joiden väestö on laskenut kymmenessä vuodessa 20–30 prosenttia, eivät ole erityisen harvinaisia. Jos toimeen ei tartuta, väestön väheneminen ja maaseudun autioituminen jatkuvat rajuina ja alueiden elinvoima heikkenee, hän sanoo STT:lle.
Yli 20 vuotta sitten perustettu tiedotus- ja neuvontakeskus edustaa 550 kuntaa.
Vaikka kunnilla on paljon pelissä, Takahashista on ennenaikaista puhua kilpailusta, sillä monet alueet eivät ole vielä pysähtyneet miettimään, minkälaisia vaikutuksia väestön vähenemisellä on 20–30 vuoden päästä.
– 1 700 paikkakunnasta muuttajia havittelee (aktiivisesti) vain 550. Tavoitteemme on nostaa toimintaan osallistuvien kuntien määrä tuhanteen. Silloin voisi ehkä puhua kilpailusta.
Takahashi kertoo, että Japanissa ryhdyttiin toimeen sisäisten muuttovirtojen ohjaamiseksi sekä kansallisella että paikallistasolla vuonna 2014, jolloin Japanin entinen sisäasiainministeri Hiroya Masuda varoitti raportissaan, että maan 1 718 kunnasta voi kadota 896 vuoteen 2040 mennessä.
Väestön tasaisempi jakautuminen on paitsi tärkeää alueiden elinvoimalle, myös keino vähentää maanjäristysten ja muiden luonnonkatastrofien aiheuttamia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Japanin hallitus rohkaiseekin Tokiossa asuvia ja sinne lähialueilta säännöllisesti työn tai opiskelun vuoksi matkustavia muuttamaan harvemmin asutuille alueille noin 4 000–7 500 euron kannustimella.
Takahashin mielestä on hyvä, että hallitus on varannut rahaa kehityksen kääntämiseksi. Se olisi hänestä kuitenkin parempi käyttää toimiin, jotka edistävät muuttajan asettumista uudelle paikkakunnalle ja tukevat kunnan visiota sen vahvuuksista elin- ja liiketoimintaympäristönä.
Vuonna 2019 käyttöön otettua kannustinta ei ole vielä hyödynnetty kovin laajalti.
Toyo Keizai -talouslehden mukaan sitä myönnettiin kolmena ensimmäisenä vuotena 1 545 muutolle ja yhteensä 3 067 muuttajalle. Hallituksen tavoite on, että kannustinta käyttää vuosittain vähintään 10 000 muuttajaa jo vuonna 2027.
Furusato Kaiki Shien -keskuksen Tokion toimipisteeseen tulleiden kyselyjen perusteella kiinnostusta olisi enemmän. Viime vuonna keskus sai 52 300 kyselyä metropolien ulkopuolelle muuttamista harkitsevilta. Kyselyjen määrä nousi 3 000:lla vuoteen 2021 verrattuna.
Japanin väestökehityksen valossa kuntien välinen kilpailu muuttajista on väistämättä kiihtymässä.
Japanin viestintä- ja sisäasiainministeriön huhtikuussa julkaisemien tietojen mukaan maan väkiluku laski viime vuonna edellisvuodesta jo 12. peräkkäistä kertaa. Väkiluku laski 0,45 prosentilla niukasti alle 125 miljoonaan.
Luonnollinen väestönkasvu, eli syntymien ja kuolemien erotus, oli miinusmerkkinen jo 16. peräkkäistä kertaa.
Tokio oli viime vuonna ainoa maan 47 prefektuurista, joka onnistui kasvattamaan väkilukuaan – sekin vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Suur-Tokion alueelle eli Tokion, Chiban, Kanagawan ja Saitaman prefektuureihin oli pakkautunut melkein 37 miljoonaa ihmistä, siis melkein 30 prosenttia koko maan väestöstä.
Osakan, Hyogon, Kioton ja Naran prefektuurien muodostamalla metropolialueella taas asui yli 18 miljoonaa ja Nagoyan, Gifun ja Mien alueella yli 11 miljoonaa ihmistä.
Viime vuonna väestön väheneminen kiihtyi 23 prefektuurissa. Rajuinta se oli Akitassa (1,6 %), Aomorissa (1,4 %), Iwatessa (1,3 %) ja Yamagatassa (1,3 %). Okinawan väkiluku taas laski ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun useasta saaresta koostuva alue palautettiin Japanille vuonna 1972.
Japanin väestön ja sosiaaliturvan tutkimuskeskus varoitti huhtikuussa julkaistussa arviossaan, että maan väestö on kutistumassa vuoteen 2070 mennessä noin 87 miljoonaan eli alle 70 prosenttiin vuoden 2020 tasosta.
Ennustejaksolla alle 14-vuotiaiden osuus väestöstä laskisi arvion mukaan 11,9 prosentista 9,2 prosenttiin ja 15–64-vuotiaiden 59,5 prosentista 52,1 prosenttiin. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus sen sijaan nousisi 28,6 prosentista 38,7 prosenttiin. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on nousemassa noin kolmesta prosentista lähes 11 prosenttiin.
Tutkimuskeskuksen arvio perustuu väestökehityksen trendiin ja väestön sukupuoli- ja ikäjakaumaan vuonna 2020.