Itä-Suomen kehittämisohjelma herättää tyytymättömyyttä – Keskustan Räsänen: Otetaan kauhalla ja annetaan lusikalla
Kuluvana vuonna päätetään, mihin hankkeisiin itäisen Suomen ohjelman kehityshankerahat suunnataan. Rahaa on luvassa 12 miljoonaa euroa, ja etukäteen on tiedossa vain Imatralle kaavailtu erämuseo. Rahoituksen käytöstä päätetään alueella hankehakemusten perusteella.
– Ohjelmasta puuttuivat kunnon rahoitus ja aikataulut. Ei kauheasti ilahduta tämä tilanne. Itä-Suomelta mätetään kauhalla pois ja annetaan lusikalla, sanoo outokumpulainen kansanedustaja Hanna Räsänen (kesk.), joka toimi syksyyn asti Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana.
Räsänen vertaa tilannetta aikaan ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, kun Itä-Suomi sai vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja aluekehitysrahaa ja rajaseuturahoitusta valtiolta ja EU-tuista.
Räsänen oli mukana hankkeen valmisteluvaiheessa etsimässä maakuntien yhteistä näkemystä kehittämiskohteista. Ohjelman piiriin kuuluvat Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala sekä Kainuu. Hankkeen valmisteluvaiheessa budjetti ei ollut tiedossa.
– Kuusi maakuntaa mietti yhdessä, mitä esittäisimme hallitukselle. Se oli kova yhteistyöponnistus, jossa etsimme yhteistä etua, Räsänen kuvaa.
Esiin nousi kalliita infrahankkeita: tehokkaan 400 kilovoltin sähköverkon puuttuminen itäisestä Suomesta sekä Karjalan radan kunnostustarpeet.
– Itä-Suomea auttaisi eniten, jos 400 kilovoltin verkko toteutuisi, sillä sen puute on este yritysten investoinneille. Haluamme samalle viivalle kuin muukin Suomi, Räsänen summaa.
Kun itäisen Suomen ohjelma julkistettiin, maakunnissa petyttiin. Räsäsen lisäksi muun muassa Etelä-Savon edellinen maakuntajohtaja Pentti Mäkinen on kritisoinut julkisuudessa ohjelmaa pettymykseksi.
Kun rahaa on vähän, sitä kannattaisi Räsäsen mielestä laittaa vaikkapa Järvi-Suomen matkailun kansainvälistämiseen tai viennin edistämiseen.
– Olemme varjossa, kun vertaa Lappiin, vaikka mahdollisuuksia olisi paljon.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikön Tiina Korhosen mukaan entisiä ja nykyisiä tukia ei ole tarkoituksenmukaista rinnastaa suoraan, koska itärajan sulkeuduttua Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen EU-rahoitteisia yhteistyöohjelmia Venäjän kanssa ei ole käynnistetty.
Korhonen vastaa Alueet ja kasvupalvelut -osastosta työ- ja elinkeinoministeriössä. Hänen mukaansa itäisen Suomen ohjelmassa on kyse paljon muustakin kuin 12 miljoonan euron aluekehitysrahoista.
– Siihen kuuluu esimerkiksi investointien vauhdittamista: Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan on kohdennettu 10 miljoonan euron yritystukivaltuus. Rahoitusta on kohdennettu myös muun muassa metsäbiotalouden kasvuohjelmalle ja luontomatkailun edistämiseen. Hallitus päätti myös toksikologisen osaamiskeskuksen perustamisesta Kuopioon, Korhonen listaa.
Osaamiskeskuksen tehtäviin kuuluvat ihmiseen haitallisesti vaikuttavien kemikaalien tutkimus, riskiarvioinnit sekä koulutus yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Korhosen mukaan kantaverkkoyhtiö Fingridin investointikykyä on vahvistettu, ja valtionyhtiöllä on selvityksessä 400 kilovoltin kantaverkon rakentaminen itäiseen Suomeen.
Yritysten investoinnit suuntautuvat useammin Etelä- ja Länsi-Suomeen kuin itään, ja kantaverkon sijainti vaikuttaa osaltaan asiaan.
Itä-Suomi on jo pitkään jäänyt taloudellisesti jälkeen Suomen etelä- ja länsiosista, ja Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen kehitys on vain kiihtynyt. Väestön ikääntyminen ja nuorten pois muuttaminen vievät alueelta elinvoimaa.
Työttömyyskin on merkittävä ongelma: Pohjois-Karjalassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli viime marraskuussa maan suurin, 14 prosenttia.
– Haasteet ovat moninkertaisia länteen verrattuna. Outokummussa oli syksyllä Suomen suurin työttömyys, toteaa Hanna Räsänen, joka toimii myös kotikaupunkinsa kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tiina Korhonen ymmärtää Räsäsen huolia, mutta näkee myös, että valtiovallalla on tahtoa tukea itäistä Suomea.
– Tällä hallituskaudella on tehty mittavia säästöjä, mutta itäiseen Suomeen on kuitenkin tehty panostuksia. Euroopan unionin aluekehitysrahoistakin valtaosa kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tämä on perusteltua, koska elinvoimainen itäinen Suomi on koko maan etu. Samalla on hyvä välttää vastakkainasettelua. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut koko Suomeen laajasti, Korhonen sanoo.
Korhonen ymmärtää, että toimet Itä-Suomen hyväksi tuntuvat hitailta rajaseudun pitäjissä, jotka ovat kärsineet eniten itärajan sulusta. Samaan aikaan valtiontalous on tiukalla säästökuurilla.
Erityistalousalueiden käyttöönottoakin pohditaan, mutta se edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia, ja myös tavoitteet ja keinot pitäisi määritellä.
Erityistalousalueen yritykset voisivat saada verohelpotuksia ja alueelle palaavat nuoret helpotusta opintolainoihinsa.
– Minusta Itä-Suomeen pitäisi saada erityistalousalue. Olen mukana puolustusvaliokunnassa, ja asuttu itäinen Suomi on myös turvallisuuskysymys. Jos alkaa näyttää siltä, että tämä itäinen Suomi on vain puskurivyöhyke Venäjää vastaan, se on huono asia, Räsänen toteaa.