Hyvinvointialueiden työntekijät eivät välttämättä pääse kaikkialla ylimpään päätöksentekoon – Lohi: Asiasta kipuillaan eri puolilla maata

Hyvinvointialueiden työntekijät ovat joutumassa keskenään eriarvoiseen asemaan oikeudessaan osallistua alueiden ylimpään päätöksentekoon. Osassa hyvinvointialueita esimerkiksi hoitajat ja lääkärit eivät nykytulkinnan valossa välttämättä voi vuodenvaihteen jälkeen toimia aluehallitusten jäseninä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohen (kesk.) mukaan lakia pitää jo ennen vuodenvaihdetta tarkentaa, jotta työntekijät eivät joudu eroamaan luottamustehtävistään.

–  Tästä on huhuja liikkeellä, asiasta on erilaisia tulkintoja ja asian kanssa kipuillaan eri puolilla maata, joten olisi välttämätöntä selventää tilannetta, hän sanoo.

Lohen mukaan hyvinvointialueita säätelevää lakia voitaisiin yksinkertaisesti täsmentää yhdellä virkkeellä, jotta tulkintaristiriita poistuisi.

–  Minulla on valmis lakialoite olemassa, mutta en ole saanut siihen muilta tukea. Tämä harmittaa kovasti, hän sanoo.

Hänestä ei ole mitään perusteltua syytä sille, että esimerkiksi jonkin yksittäisen hyvinvointialueen terveysasemalla työskentelevä lähihoitaja tai kliinistä työtä tekevä lääkäri ei voisi olla hallituksessa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) tunnistaa ongelman ja myöntää, että vuoden alussa voi tulla tilanteita vastaan, joissa työntekijät joutuvat eroamaan aluehallituksista. Hän ei kuitenkaan voi luvata asiaan ainakaan pikaisesti muutosta.

–  Olen pyytänyt asiasta laajemman selvityksen, jonka tarkoitus on kartoittaa, tarvitaanko lainsäädännöllisiä muutoksia. Kyseessä on perusoikeuskysymys, joka vaatii perustuslakiasiantuntijoiden näkökulman, hän sanoo.

Selvitys lähtee liikkeelle lähiviikkoina. Paateron mukaan alueet saavat vielä tällä viikolla toimintaohjeet siitä, miten alueilla kannattaisi harkintaa asiassa tehdä.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa jo vuoden alussa. Tammikuun aluevaaleissa valittiin aluevaltuustoihin monia sote- ja pelastusalan työntekijöitä. Aluehallitukset ovat aluevaltuustojen asettamia, ja niiden tehtävänä on johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta.

Hyvinvointialueita ohjaavaa lainsäädäntöä laadittaessa lähtökohtana oli, että vaalioikeuskysymystä kohdellaan samalla tavalla kuin kuntalaissa.

–  Lain henki on kyllä ollut sellainen, että tässä ei kategorisesti suljeta henkilöstöä aluehallituksen ulkopuolelle, sanoo julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta.

Päättävässä asemassa olevat hyvinvointialueen työntekijät eivät kuitenkaan voi olla aluehallituksessa päättämässä esimerkiksi omista palkoistaan.

–  Siellä on tietyt rajaukset, jotka kohdistuvat niihin, jotka ovat päättävässä asemassa tai jotka ovat neuvottelemassa ammattiyhdistyksen puolesta, Viljanen sanoo.

Myös Lohen mukaan on selvää, että henkilöt, jotka valmistelevat tai toimeenpanevat aluehallituksen päätöksiä, eivät voi olla samalla aluehallituksessa.

Käytännössä ongelmaksi on nyt muodostunut se, että osassa hyvinvointialueita ei ole lautakuntia ollenkaan vaan päätöksenteko on ainoastaan aluehallituksilla.

–  Kunnissa lautakunnat ovat budjettivastuullisia ja ovat niin sanotusti siinä esimiesasemassa työntekijöihin nähden. Työntekjiät, jotka työskentelevät jollakin sektorilla, eivät voi olla sen alan lautakunnan jäseninä, mutta ovat voineet olla kunnanhallituksen jäseninä, Paatero sanoo.

–  Nyt tämä kysymys on aiheellista käydä aluehallitusten osalta, kun tuli tilanne, että näitä lautakuntia ei osalla alueista ole, hän lisää.

Noin 200  000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelevää henkilöä siirtyy liikkeenluovutuksilla hyvinvointialueiden palvelukseen vuodenvaihteessa. Lohen mukaan olisi iso menetys asiaosaamisen kannalta, jos terveys- ja sosiaalialan sekä pelastusalan työntekijät eivät voisi olla hallituksissa.

Lohen mielestä demokratiassa ei myöskään pitäisi rajoittaa osallistumisen oikeutta enemmän kuin on välttämätöntä järjestelmän toimivuuden kannalta.

Hän arvelee, että etukäteen ei osattu nähdä, että hyvinvointialueet järjestäytyvät niin, että henkilöstö ei ole lautakuntien alaisuudessa kuten kunnissa.

Viljanen sanoo, ettei ole seurannut keskustelua asiasta eikä siten ollut tietoinen siitä, että tällainen tulkinnallinen ongelma oli päässyt syntymään.

–  Kun tulee uusi lainsäädäntö, siinä ei ehkä ole mietitty kaikkia näitä ulottuvuuksia.

Hänestä olisi ongelmallista, jos hyvin suuri ihmismäärä suljettaisiin tällaisten luottamustehtävien ulkopuolelle.

Valtiovarainministeriöllä ei ole tietoa, kuinka montaa valtuutettua ongelma mahdollisesti koskee.

–  Monilla alueilla on lautakuntia, joten ongelma ei samalla tavalla kosketa kaikkia alueita. Kaikki aluehallituksen jäsenet eivät myöskään ole alueen työntekijöitä, joten kyse ei ole isosta määrästä, mutta kysymys on tärkeä, Paatero sanoo.