Hyvää korvapuustipäivää! – Tiedätkö, mitä nämä kaikki pullasanonnat tarkoittavat?

Korvapuustipäivä

Länsinaapuri Ruotsissa on vietetty jo parikymmentä vuotta kanelipullan päivää 4. lokakuuta.

Suomessa päivää kutsutaan korvapuustipäiväksi. Täällä sitä on vietetty vuodesta 2006 alkaen, vaikka päivä onkin vielä varsin tuntematon suurimmalle osalle suomalaisista.

Korvapuustit ja pullat eivät sen sijaan ole Suomessakaan tuntemattomia.

Pullalla voi jopa sanoa olevan iso kulttuurinen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, jos miettii, kuinka paljon se on tarjonnut sanontoja suomen kieleen.

Leipomoalan yritys Lantmännen Unibake listasi korvapuustipäivän kunniaksi useita pullaan liittyviä sanontoja. Ne on kerätty Kotimaisten kielten keskuksen arkistosta.

Lantmännen Unibaken asiakasmarkkinointipäällikkö Kaisa Kivistön mukaan monet sananparsista käsittelevät pullan leivontaa, millä saatetaan viitata yleisemminkin elämässä onnistumiseen tai epäonnistumiseen.

Sanonnoista voi oppia, että pullan paistoon pitää keskittyä, sillä jos paakari pistää valssiksi, pullat ne palaa tanssiksi. Toisaalta, kun kaikki on kunnossa, niin hyvin on muorin pullat uunissa, ei pala eikä paistu.

Pullalla on kautta aikojen kuvailtu myös ihmisen ulkonäköä. Kupparin Ullalla on posket kuin pennin pulla. Monelle tuttuja sanontoja ovat myös pulla pitää pyllyn pyöreänä tai luut piilossa.

– Pullaposket ovat sanonta, joka on laajasti käytössä vielä tänäkin päivänä. Onnitteluun on toki aina syytä, jos jollakin on pulla uunissa, Kivistö sanoo yrityksen tiedotteessa.

Suomessa on myös tavattu sanoa, että onnellisia lapsia kasvaa pullantuoksuisessa kodissa.

Senkin moni tietää kokemuksesta, että kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.

Joskus taas käy niin, että asiat paisuvat kuin pullataikina.

– Useampi sanonta varoittaa myös ahneudesta, kuten älähän pullaa läkkää, kun korputkin on vielä syömättä, Kivistö sanoo.

Pulla on myös yhteiskunnallisen epätasa-arvon vertauskuva: joskus muinoin saatettiin todeta, että jos herrat tietäisivät miltä pettu maistuu, niin he antaisivat kansalaisille nisua.

Entäs sitten ihminen, joka poimii rusinat pullasta? Häntä ei katsota kovin suopeasti.

Kivistön mukaan sanonta ilmestyi suomen kieleen 1980-luvun lopulla Ruotsista. Sanonnalla viitataan oman edun tavoitteluun.