Hurjaa meininkiä olympialaisissa: Suomalaishiihtäjät mukiloivat mäkihyppääjän – Veikö se kultamitalin?
Suomen mäkihyppyhistoria on tunnetusti menestyksekäs ja täynnä mitä värikkäämpiä tarinoita. Yksi lajin historian lehdille painunut nimi on Hemmo Silvennoinen, jolle ura toi sekä hyviä sijoituksia että vauhdikkaita käänteitä.
Arvokisamitaleita Silvennoinen ei koskaan saavuttanut. Arvostetun Keski-Euroopan mäkiviikon hän sen sijaan voitti tasan 70 vuotta sitten ensimmäisenä suomalaisena.
Vuoden 1955 Silvennoisen voiton jälkeen Keski-Euroopan mäkiviikon voittoon on liidellyt yhdeksän suomalaista. Heistä Veikko Kankkonen ja Matti Nykänen saivat voiton kahdesti, Janne Ahonen peräti viidesti.
Arvokisoissa Silvennoinen oli parhaimmillaan neljäs. Niin kävi Zakopanen MM-kisoissa vuonna 1962.
Värikkäitä käänteitä Silvennoisen uralle mahtui etenkin vuonna 1956.
Iltalehti kertoi vuonna 2015 saksalaislehti Die Weltin artikkeliin viitaten, että Silvennoinen nappasi mäkiviikon osakilpailuvoiton Garmisch-Partenkirchenissa vuonna 1956, vaikka oli juhlinut railakkaasti läpi edellisen yön.
Artikkelin mukaan mäkiviikon tapoihin kuului tuolloin, että urheilijat juhlistivat uudenvuodenaattoa lasillisella kuohuviiniä. Silvennoisella juhlinta meni kuitenkin pidemmälle.
Osakilpailuvoitto ei riittänyt rauhoittelemaan maajoukkueen johtoa. Silvennoisen osalta mäkiviikkoturnee sai jäädä siihen.
Tammi–helmikuussa 1956 järjestettyihin Cortina d’Ampezzon talviolympialaisiin Silvennoinen pääsi kuitenkin mukaan.
Olympialaisissa mäkihyppääjä sai suomalaisilta hiihtäjiltä selkäsaunan kisaa edeltävänä iltana. Silvennoisen mukaan se maksoi hänelle olympiavoiton.
Silvennoisen joutumisesta hiihtäjien mukiloimaksi kerrotaan Lasse Erolan kirjassa Olympialaisten outoja tapauksia (Paasilinna 2014).
Kirjan mukaan kaikki sai alkunsa kahden savolaisen sanomalehden Savon Sanomien ja kaupunkilehti Savon välisestä kilpailusta. Molemmat halusivat lukijoita ja mainostajia.
Savo keksi pestata olympialaisiin muutamia savolaisia urheilijoita ”kirjeenvaihtajaksi”. Kesälahdelta kotoisin oleva ja Puijon hiihtoseuraa edustanut Silvennoinen valikoitui tehtävään hiihtäjä Arto Tiaisen lisäksi.
Kesken Cortinan kisojen Savossa ilmestyi Silvennoisen kirjoitus otsikolla ”Kyllä meikäläisetkin osaavat hermoilla – Karmeissa karsintatunnelmissa Cortinassa”.
Kirjoituksessa kuvaillaan värikkäin sanankääntein Suomen mieshiihtäjien hermoilua olympiakylässä ennen olympialaisten pikamatkaa.
– Pahinta meteliä piti kalakukkokaupungin konstaapeli Veini Kontinen, joka kurkku suorana juoksenteli kuin päätön kana ja ulvoi milloin mitäkin, tekstissä maalailtiin.
Savolaisia lukijoita teksti varmasti huvitti. Mutta hiihtäjiä ei. Ei siitäkään huolimatta, että hiihtäjä Veikko Hakulinen nappasi kisoista kullan ja hopean. Suomen viestijoukkue saavutti myös hopeaa.
Kisojen viimeistä edellisen kisapäivän iltana hiihtäjät Kontinen, Hakulinen, August Kiuru ja Arvo Viitanen saapuivat kirjan mukaan Silvennoisen huoneeseen.
Ensin miehet näyttivät Silvennoiselle Savossa julkaistua kirjoitusta. Sitten Kontinen kirjan mukaan ”täräytti Silvennoista nyrkillä kasvoihin”. Pian myös Hakulinen ja Kiuru hyökkäsivät mäkihyppääjän kimppuun.
Vakavampia fyysisiä vammoja Silvennoiselle ei ilmeisesti tullut. Henkisiä varmasti sitäkin enemmän. Seuraavan päivän kisassa hän oli kymmenes. Kultaa vei Suomen Antti Hyvärinen ja hopeaa Aulis Kallakorpi.
Silvennoinen uskoi elämänsä loppuun asti, että edellisen illan välikohtaus kisakylässä vei häneltä olympiakullan. Silvennoinen kuoli vuonna 2002.
Tapaus toi Silvennoiselle lyhyen kilpailukiellon epäurheilijamaisesta käytöksestä. Maaliskuussa 1956 hän nappasi jo voiton Salpausselän kisoissa.
Surullisinta tarinassa lienee se, ettei Silvennoinen ollut edes kirjoittanut tarinaa Savoon itse.
Kirjan mukaan mäkihyppääjän alkuperin itse kirjoittama teksti ei kelvannut Savon toimitukselle. Puhelimessa Silvennoinen tuli kertoneeksi lehden toimitussihteerille hiihtäjien jännityksestä. Toimitussihteeri kirjoitti siitä jutun värikkäin sanavalinnoin.
Totuus asiasta selvisi hiihtäjille vasta myöhemmin.
Italian Cortina d’Ampezzo isännöi myös vuoden päästä järjestettäviä talviolympialaisia yhdessä Milanon kanssa.