Historia | Suomessa järjestettiin huippujännittävät vaalit keskellä sotatilaa ja vaaran vuosia
Eduskuntavaalit ovat aina jonkinlainen yhteiskunnallinen taitekohta, mutta joskus niihin kohdistuu erityisen historiallisia murroskohtia.
Sellainen tilanne oli Suomessa keväällä 1945, kun maassa järjestettiin 17. maaliskuuta ensimmäiset sotavuosien jälkeiset eduskuntavaalit.
Jatkosodan aikana vaalit oli jouduttu jättämään väliin. Ennen talvisotaa vuonna 1939 valittu eduskunta oli istunut poikkeuksellisen pitkään, lähes kuusi vuotta. Eduskunnan toimikautta oli pidennetty kahdesti poikkeuslailla.
Tätä kuuden vuoden poikkeuksellista aikaa kutsutaan sen keston vuoksi pitkäksi parlamentiksi.
Sota Suomessa ei kuitenkaan ollut ohi, kun kevään 1945 eduskuntavaalit järjestettiin.
Lapin sota oli yhä kesken ja sotatila päällä. Kiivaimmat sotavaiheet olivat takanapäin, mutta kyttäilyä ja pieniä kahakoita käytiin saksalaisten kanssa vielä ihan Norjan rajan tuntumassa Käsivarren Lapissa.
Koskaan ennen tai sen jälkeen itsenäisessä Suomessa ei ole äänestetty parlamentista sotatilan aikana.
Maa eli poikkeuksellista aikaa muutenkin. Neuvostoliiton rauhanehdot olivat olleet jatkosodan jälkeen ankarat. Karjala oli menetetty, siirtoväki asuttamatta, jälleenrakennus lähes kokonaan aloittamatta.
Maassa oli liittoutuneiden valvontakomissio, joka pystyi rauhanehtojen nojalla sanelemaan monia asioita Suomen politiikasta. Sotasyyllisyysoikeudenkäyntikin odotti.
Se kaikki oli eräänlainen ies, joka painoi raskaasti suomalaista yhteiskuntaa. Monia huoletti maan tulevaisuus, itsemääräämisoikeus ja demokratian toteutuminen. Neuvostoliiton miehitys ja Itä-Euroopan maiden kohtalo pelotti.
Ilmassa oli jännitystä ja levottomuutta. Pitkään maan alla toimineet kommunistit olivat saaneet luvan toimia julkisesti. He aktivoituivat näyttäviin joukkokokoontumisiin.
Monet porvarit varautuivat pahimpaan kätkemällä aseita eri puolille Suomea. Asekätkennät alkoivat paljastua kevään 1945 aikana.

Merkittävä käänne vuoden 1945 vaaleissa koettiin siksikin, että ne olivat ensimmäiset itsenäisen Suomen eduskuntavaalit, joissa kommunistit saivat olla vapaasti ehdolla.
Vastaavasti oikeiston suunnalla ehdokkuuskelpoisuuksia oli rajoitettu. Äärioikeistolainen Isänmaallinen kansanliike (IKL) oli lakkautettu jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti syksyllä 1944.
Kevään 1945 eduskunavaaleissa IKL:n kansanedustajien asettuminen ehdolle kiellettiin. Pääministeri Juho Kusti Paasikivi ja oikeusministeri Urho Kekkonen olivat aktiivisessa roolissa IKL:n edustajien kieltämisessä.
Ehdokkuus käytännössä kiellettiin myös joiltakin SDP:n, kokoomuksen ja Maalaisliiton edustajilta, jotka olivat sotavuosina olleet voimakkaan saksalaismielisiä ja hyökkäyssodan kannattajia. Paasikivi vetosi ja uhmaili ennen vaaleja, että sotien aikana politiikassa mukana olleiden olisi ulkopoliittisista syistä vetäydyttävä syrjään ja jätettävä tilaa ”uusille kasvoille”.
Vaalit olivat vilkkaat. 74,9 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla.
Uuteen eduskuntaan tuli poikkeuksellisen paljon uusia nimiä, sillä kuuden vuoden eduskuntakauden jälkeen luopujia oli myös paljon. Myös ehdokkuuksien kieltämiset vaikuttivat asiaan.
Uusina niminä eduskuntaan nousivat muun muassa sellaiset tunnetut nimet kuin Johannes Virolainen Maalaisliitosta ja Hertta Kuusinen SKDL:stä.
Erityinen mielenkiinto kohdistui Kuusiseen. Hän oli Otto Wille Kuusisen tytär. Neuvostoliitto oli nimennyt talvisodan alussa isä Kuusisen Terijoen hallituksen pääministeriksi. Isä Kuusinen oli siis Suomessa vihattu mies.
Myös Hertta Kuusinen oli istunut sodan aikana Suomessa vankilassa. Sodan jälkeen hänet vapautettiin ja vaalien 1945 alla Kuusinen teki näkyvää kampanjaa. Hän antoi kommunismille eräänlaiset julkiset kasvot.
Vaaleissa Kuusisen puolue Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eli SKDL oli suurin voittaja. Se sai vaaleissa 23,5 prosentin kannatuksen ja 49 paikkaa.
Suurin puolue se ei silti ollut. Sen aseman sai SDP, joka oli samalla myös vaalien suurin häviäjä. Puolue menetti kannatustaan yli 14 prosenttiyksikköä. Kannatusta se kuitenkin sai yli 25 prosenttia. Eduskuntaan se sai 50 paikkaa.
Keskustan edeltäjä Maalaisliitto oli vaalien kolmas 21,3 prosentin kannatuksella. Paikkoja Maalaisliitto sai SKDL:n tapaan 49.
Kokoomus oli neljäs yli 15 prosentin kannatuksella.

Monia suomalaisia säikäytti SKDL:n menestys, sillä puolueessa vaikutti avoimia kommunisteja ja puolueella oli vahvat sidokset Neuvostoliittoon.
SKDL sai merkittävän aseman, mutta selvää valta-asemaa se ei saanut. Ennen vaaleja SKDL oli ehdottanut SDP:lle yhteistä vaaliliittoa. Asiasta käytiin SDP:n sisällä vääntöä, mutta liittoon demarit eivät taipuneet.
Hallitukseen SKDL kuitenkin tuli mukaan. Paasikiven III hallituksen muodostivat SDP, SKDL, Maalaisliitto, Edistyspuolue ja RKP.
SKDL:n tuleminen hallitukseen voimisti puolueen sisäisiä tunnelmia. Politiikkaan tuli lisää radikalisoitumisen piirteitä. Elettiin vaaran vuosina tunnettuja aikoja, jolloin Suomessa pelättiin Neuvostoliiton avulla tehtävää kommunistien vallankaappausta.
Sisäministerin salkun uudessa hallituksessa sai kommunistinen Yrjö Leino. Sen seurauksena Valtiollinen poliisi VALPO ajautui vähitellen kommunistien käsiin.
Vuonna 1946 SKDL nousi eduskunnan suurimmaksi puolueeksi, kun kaksi kansanedustajaa loikkasi SDP:stä sen riveihin.
Vuoden 1945 vaaleja on kuitenkin pidetty demokratian voittona.
Hyvin herkässä poliittisessa tilanteessa elänyt Suomi onnistui järjestämään vapaat ja demokraattiset vaalit, joissa eduskunnan kasvot uudistuivat voimakkaasti.
Samalla vaaleissa oli jatkuvuutta. Eduskunnan enemmistö säilyi demokratian ja parlamentarismin nimeen toimivilla voimilla.
Suomen niskaan hengittävä Neuvostoliitto oli tyytyväinen SKDL:n menestyksestä ja pääsystä hallitukseen. Länsimaille Suomi taas pystyi osoittamaan, ettei maa täysin ole luisunut Neuvostoliiton talutusnuoraan itäblokin maiden tapaan.
Vaaran vuosien laineet kävivät kuitenkin kiivaina. Ne päättyivät 1940-luvun lopulla, kun Suomi solmi monien vaiheiden jälkeen Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen, valvontakomissio poistui maasta ja SKDL menetti runsaasti paikkoja eduskuntavaaleissa. Hallitukseen SKDL ei enää vuonna 1948 päässyt.
Lapin sodasta on kulunut 80 vuotta. Viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen maaperältä huhtikuussa 1945. Suomenmaa seuraa juttusarjassa Lapin sodan tapahtumia ja siihen liittyviä ilmiöitä huhtikuulle saakka.