"Hirvittää vähän sellainen ajatus"– Soten palvelulupaus hämmentää poliitikkoja
Pitäisikö päättäjien määritellä tarkemmin, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat julkisin varoin kustannettaviksi ja mihin maksuihin ihmisten tulee varautua itse?
Finanssiala ry:n tilaisuudessa eri puolueiden poliitikot pitivät ajatusta julkisesta palvelulupauksesta hyvänä, mutta vaikeana toteuttaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vertasi palvelulupausta lähipalveluun, joka on myöskin vaikea määritellä.
– Haluan pikkuisen downgreidata odotuksia. Tämä on yhtä helppo asia kuin lähipalvelut, eli olisi tosi kiva, kun ne määriteltäisiin samalla lailla Lapissa ja Helsingin kantakaupungissa, hän vertasi.
Kurvinen myös katsoi, että hoidon tarpeellisuus on lääketieteellinen asia, eivätkä poliitikot voi sitä päättää.
– Hirvittää vähän sellainen ajatus, että tällainen jengi alkaa määritellä, millaista hoitoa annetaan kenellekin ja minkä ikäiselle, hän sanoi poliitikkojen paneelissa.
Kurvinen kuitenkin muistutti, että riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertainen saaminen on kiveen hakattuna perustuslaissa.
Finanssialan mukaan julkinen palvelulupaus helpottaisi yksityisten toimijoiden markkinoita ja sitä, että ihmiset osaisivat varautua sote-palveluidensa kustannuksiin.
Finanssiala teetti päättäjille ja sidosryhmille myös laajemman kyselyn, jossa 83 prosenttia vastaajista katsoi, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä totesi paneelissa, että yhteiskunta on jo esimerkiksi määritellyt, että täysin Kela-korvattavat lääkkeet ovat ihmisille tarpeellisia.
Vaikeampi on sitten kysymys siitä, mikä hoito olisi tarpeetonta, hän sanoi.
– Se on ehkä juuri se syy, miksi tällaisia tarkempia palvelulupauksia ei ole tehty. On palvelumaksuja eri toimenpiteistä, ja sekin vähän kertoo siitä, mitä pitää itse maksaa ja mitä yhteiskunta hoitaa.
– Rajanvetoa tehdään koko ajan, mutta on vaikea lähteä tekemään kerralla radikaalia uudistusta ja määrittelyä, Mäkelä pohti.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma huomautti, että palvelulupauksia on jo moniin kriittisiin asioihin.
On hoitakuu, lupauksia lääkkeisiin ja kyyteihin sekä palveluihin liittyviä maksukattoja, hän luetteli. Oikeus saattohoitoon ja palleatiiviseen hoitoon ollaan kirjaamassa lakiin.
Syöpähoidoissa on Kauman mielestä selkeästi ongelmia.
– Suomessa päästään liian hitaasti sairauden diagnosointiin ja siihen, että otettaisiin käyttöön uusimpia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Tämä on mielestäni kriittinen asia, jota seuraavalla hallituskaudella täytyy pohtia, hän sanoi.
Finanssialan tuoreessa kyselyssä kysyttiin myös, tulisiko yksityistä varallisuutta käyttää nykyistä enemmän julkisen rahoituksen rinnalla hyvinvoinnin ja hoivan turvaajana. Kokoomuksen edustajistakin puolet oli sitä mieltä, että ei pitäisi.
Myös Pia Kauma sanoi, että esimerkiksi omaa kotia ei pitäisi joutua laittamaan lihoiksi hoivakotimaksun vuoksi.
SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Nasima Razmyar arvioi, että julkinen palvelulupaus selkeyttäisi tilannetta kansalaisten näkökulmasta.
– Eikä olisi piilopriorisointia, hän huomautti.
Razmyarin mukaan tällä hetkellä on ”hyvin epäselvää”, mitkä palvelut luvataan ihmisille julkisista varoista. Razmyarin mukaan olisi tärkeää valmistautua etenkin siihen, mitä hoivapalveluja ikääntyneet saavat.
Paneelissa nousi esiin poliitikkojen vakava huoli rahoituksen saatavuudesta Suomessa.
Keskustan Antti Kurvinen latasi täyslaidallisen pankkisektorin ja sääntelyn suuntaan. Hänen mukaansa sote-ongelmien jälkeen yleisin kansalaispalaute liittyy siihen, että ihmiset ja yritykset eivät saa lainaa.
– Pankeillakin on se tilanne, että ei huvita ottaa riskejä, luottotappioita ei oikeastaan haluta ottaa ollenkaan, Kurvinen sanoi.
Hänen mukaansa on tarpeen kysyä, onko pankeille käynyt kuten päivittäistavarakaupalle.
– Eli on vähän toimijoita ja isoja pankkeja, eikä ole enää minkäänlaista kilpailua.
– Valtava vyyhti on tämä rahoituksen saamattomuus. Kaikki toimet pitää laittaa siihen. Sanoisin, että tämä on suurin yksittäinen kasvun jarru Suomessa, Kurvinen sanoi.
Finanssiala ry:n yhteiskuntasuhdejohtaja Pirita Ruokonen muistutti Kurvista Finanssivalvonnasta ja siitä, että rahoituksen saatavuus on Suomessa ”yleisellä tasolla kuitenkin aika hyvä”.
Kurvinen totesi, että arkikokemus on toista kuin ”käppyrät”, joiden mukaan kaikki on hyvin.
– Jännä juttu, kun palautelaari laulaa koko ajan.
Kurvisen mieleen tuli kohtaus Tuntemattomasta sotilaasta.
– Herrat ovat laskeneet, että hernekeitossa on niin paljon kaloreita, että tämä riittää. Palaute sieltä jääkäreiltä kentältä on vähän toisenlainen, mutta ymmärrän, että herrat ovat laskeneet, että rahoitusta saa Suomessa hyvin.