Hallitusrintama savusti perussuomalaisilta kantaa EU-jäsenyyteen – Halla-ahon joukot väistelivät ja potkivat palloa takaisin
Eduskunta pääsi jälleen väittelemään Euroopan unionista sydämensä kyllyydestä, kun hallitus kiikutti saliin tuoreen EU-selontekonsa.
EU:n tulevaisuuden ja hallituksen EU-politiikan lisäksi puhuttiin tosin myös opposition unionikannoista. Perussuomalaisia rassattiin kuin luolassa lymyävää mäyrää ulos kertomaan, haluaako puolue Suomen irti unionista vai ei.
– Nyt teidän pitää sanoa suoraan ja rehellisesti, oletteko te anorkisteja ja haluatte eroa, Suomen eroa EU:sta, vai pidättekö te kiinni jäsenyydestä ja laiskasti menette EU:n selän taakse kaikissa asioissa, kritisoitte EU:ta kaikesta siitä, josta teidän pitäisi ottaa kantaa täällä Suomessa, josta tehdään päätöksiä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vyörytti.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) luonnehti perussuomalaisten kritiikkiä varjonyrkkeilyksi.
Tuppurainen huomautti, että Suomen kansan enemmistö kannattaa euroa ja EU-jäsenyyttä, mutta Suomen suurimman oppositiopuolueen näkemyksestä ei saa selvää.
– Te tekisitte suuren palveluksen kansalaiskeskustelulle, jos nyt tämän oman linjanne tässä selkeästi toisitte esille.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi ymmärtävänsä jotenkin sisäisen tuskan EU:n arvojen kokemisesta itselle jotenkin vaikeina tai ideologisesti sävyttyneinä.
Ne ovat Vanhasen mukaan kuitenkin aika lailla samoja, jotka ovat YK:n peruskirjassa, ihmisoikeusjulistuksessa ja Euroopan neuvostossa.
– Ja meidän leijonavaakunan alla olevat perustuslain, meidän itsenäisen Suomen arvot ovat hyvin samat, mitkä ovat EU:n arvoja. Minä en ymmärrä, miksei se kelpaa. Mikä sen kanssa elämisessä on vaikeaa?
Perussuomalaisten Jani Mäkelä piti hallituksen selontekoa ponnettomana taivaanrannan maalailuna, joka ei palvele Suomen kansallista etua.
– Tässä pelissä me häviämme väistämättä, koska muut EU-maat kylläkin palvelevat ja valvovat omaa kansallista etuaan. Suomi on pieni maa, ja Suomen pitäisi keskittyä sille olennaisiin vaikuttamisen kohteisiin Euroopan unionissa, kun nyt siellä ollaan eikä sieltä äkkiä poiskaan päästä.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah piti suomalaista EU-keskustelua surullisen vaihtoehdottomana, kun nykyisen kehityssuunnan arvostelusta heilahtaa välittömästi joko EU-erokortti rai idänkortti.
– Kuitenkin olisi rehellistä tunnustaa, että kaikki integraatio ei suinkaan ole hyväksi.
Essayahin mukaan hallituksen selonteossa näkyy kuurous EU:n suurten maiden federalistisille äänenpainoille, jotka vievät EU:ta yhä enemmän liittovaltion suuntaan.
– Ja meillä puhutaan vain juhlapuhejargonin tasolla siitä, että haluamme itsenäisten jäsenvaltioitten yhteistyötä, joka ei enää tällä hetkellä vastaa todellisuutta, Essayah pauhasi.
Perussuomalaisten Riikka Purra syytti hallitusta vastuuttoman taloudenpidon tielle lähtemisestä EU-politiikassa.
– Tässä linjassa ei ole mitään muuta kuin tyhjyyttä ja retoriikkaa — sitä, että Suomi vuodesta toiseen nöyrästi hyväksyy kaiken, mitä Euroopasta sanotaan, ja väittää, että se on äänen kuulumaan saamista. Se on yksinkertaisesti noloa.
Keskustan Markus Lohi kyseli salin EU-kriitikoilta, millä tavoin Suomi kykenisi paremmin omia etujaan EU:ssa ajamaan.
– Onko se tapa, jolla luodaan EU:hun kaaosta? En usko siihen. Ei sillä lailla saada kumppaneita EU:sta eikä saada Suomen etua ajettua. Ainoa tapa on tehdä päätöksiä, jotka luovat EU-alueelle vakautta, ja minusta tämä on se peruslinja, jota hallituskin ajaa.
Lohi sanoi olevansa itsekin huolissaan EU-kehityksestä ja erityisesti perussopimusten tulkinnasta niiden sanamuodosta irtautuen. Tällöin edessä saattaa olla EU:n legitimiteetin ja uskottavuuden kärsiminen kansalaisten silmissä.
– Siinä pitää olla tarkkana, ja Suomen pitää koko ajan ajaa semmoista linjaa, että noudatetaan perussopimuksia ja pysytään myös niitten sanamuodossa.
Samansuuntaista kritiikkiä, joskin paljon jyrkemmin sävyin ja sanankääntein toi keskustasta julki EU-elvytyspaketin tulisieluinen vastustaja Hannu Hoskonen.
Selonteon maatalouslinjauksia kommentoinut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistutti, että unionin tulevan seitsemän vuoden rahoitusratkaisu antaa vakautta, jota viljelijät tarvitsevat.
– Samoin se lisää huoltovarmuutta, resilienssiä, ja myöskin vahva talousvaikutus tällä on.
Leppä muistutti myös, että metsät kuuluvat jatkossakin kansalliseen päätöksentekoon.
– Se on selkeästi sanottu selonteossa. Siitä tulemme pitämään kiinni. Tästä osoituksena on viimeviikkoinen Lulucf-päätös, joka osoittaa sen, että me yhdessä, kaikki, olemme tehneet vahvaa yhteistyötä ja edunvalvontaa siitä, että näin myöskin tapahtui, Leppä vakuutti.
Korjattu 3. kpl Arhinmäen puheenvuorosta anarkistit anorkisteiksi: Arhinmäki viittasi edustaja Ano Turtiaisen puheenvuoroon.
.