Hallitus unohtaa sote-uudistusta edeltäneen tilanteen, hyvinvointialuejohtaja harmittelee HS:ssa

Hallitus ja valtiovarainministeriö eivät katso oikeita asioita, kun ne esittävät huoliaan hyvinvointialueiden alijäämistä.

Näin harmittelee Helsingin Sanomille (HS) Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. Hän muistuttaa, että eräs aivan oleellinen asia on unohtunut hallitukselta ja ministeriöltä.

Huomiotta on jäänyt sote-uudistusta edeltänyt tilanne, eli kuinka tehokkaasti kullakin alueella toimittiin vanhojen mallien aikaan. Hyvinvointialueet ovat saattaneet periä tekemätöntä työtä sekä monimutkaisen vanhan mallin palveluverkon ja palvelusopimusten sillisalaatin.

Naukkarinen vertaa HS:ssa tilannetta usean erilaisen hedelmän mehun tekoon.

– Pöydällä on 23 hedelmää, joista pitää tehdä litra mehua. Siellä on sitruunoita, joista on jo puristettu suurin osa mehuista pois, ja sitten on isoja, juuri halkaistuja appelsiineja. Totta kai niistä appelsiineista lähtee enemmän ja nopeammin mehua irti.

Koska toiset alueista siis vasta aloittavat palveluiden yhdistämistä ja karsimista, tilinpidossa näyttää siltä, että ne ovat tehokkaampia säästäjiä. Toiset ovat olleet tehokkaita jo aiemmin, mutta se ei näy luvuissa, joita valtioneuvoston kansliassa tuijotetaan.

Keskusteluun hyvinvointialueiden yhdistämisestä Naukkarinen sanoo niin ikään painavan sanansa. Hän katsoo HS:n mukaan asian olevan epäoleellinen.

– Kun halutaan ohjata keskustelu pois oikeasti tärkeistä asioista, aloitetaan keskustelu alueiden määrästä.

Rahoitusmallin muutos tuottaa myös tietyn katsannollisen harhan. Kuntapohjaisessa sote-järjestelmässä kustannukset eivät olleet näkyvissä samalla tavalla kuin nyt. Valtionosuuksien puutoksia paikattiin kunnallisverotuksella, Naukkarinen muistuttaa. Nyt rahoitus tulee suoraan valtiolta, mikä läväyttää suuret kustannukset silmille.