Hallitus torjui opposition metsäpoliittisen offensiivin – "Metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä, ja tämä linja pitää"
Hallitus lähtee siitä, että metsäpolitiikka pidetään tiukasti kansallisissa käsissä eikä Suomen metsätaloudelle vahingollisia EU-esityksiä hyväksytä.
Hallitus torjui eduskunnan kyselytunnilla opposition syytökset siitä, että hallitus olisi myöntymässä jonkinlaiseen vallankaappaukseen metsäasioissa EU:n niin sanotun ennallistamisasetuksen yhteydessä. Perussuomalaisten riveistä ihmeteltiin, miten Ruotsi on onnistunut luomaan asiassa kriittisen linjan, mutta Suomi ei.
– Meidän peruslähtökohtamme on se, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä, ja tämä linja pitää, mutta totta kai me myös haluamme vaikuttaa noiden esitysten sisältöihin, joita Euroopan unionissa tehdään, pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi.
Marinin mukaan hallitus haluaa sekä suojella luontoa että huolehtia metsätaloudesta, eikä tässä ole ristiriitaa.
– Me olemme suhtautuneet kriittisesti tähän esitykseen, me pyrimme siihen vaikuttamaan, pääministeri vakuutti.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) selvitti, että asiassa on kyse pikemminkin luonnontilan parantamisesta kuin ennallistamisesta. Ohisalon mukaan aloitteen kansantaloudellisia vaikutuksia on vielä kohtuullistettava EU-tasolla.
– Täytyy pitää huoli siitä, että kotimainen liikkumavara tässä säilyy. Suomessa tiedetään parhaiten, mitkä ovat niitä alueita, joissa luonnontilaa kannattaa kustannustehokkaimmin parantaa.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) täydensi, että asiassa toimitaan samalla tavalla, kuten kymmenissä ja sadoissa muissakin EU-asioissa.
– Nyt alkavat neuvottelut neuvostossa. Ympäristöneuvostossa meitä edustaa ympäristöministeri. Lisäksi vaikuttamistyötä joka suuntiin teen minä, elinkeinoministeri tekee, pääministeri tekee, valtiovarainministeri tekee, ja pidän ihan selvänä, että emme voi hyväksyä sellaista asetusta, joka veisi meiltä elämisen edellytyksiä maaseudulla ja tuhoaisi metsätaloutemme käytön.
Kurvisen mukaan ongelmana on ollut se, että EU:n komissio on tehnyt lukuisia metsien käyttöä koskevia aloitteita, joita ei ole koordinoitu yhdessä.
– Mutta olemme voimakkaasti vaikuttaneet siihen, että meille haitallisia esityksiä EU:ssa ei mene läpi, Kurvinen totesi. Hän lupasi tehdä ministerinä kaikkensa, että mitään maanviljelijöille ja metsätaloudelle haitallista ennallistamista ei mene läpi.
Turvepeltojen ennallistamisesta kysyneelle Harry Harkimolle (liik.) Kurvinen vastasi, että turvepelloista huolehtiminen on hallituksen EU-vaikuttamisen kärkijuttuja.
Kurvinen sanoi tuovansa kaikissa meppien ja komissaarien tapaamisissaan esille, että Suomen ruokaturva edellyttää niin sanotuilla turvepelloilla viljelyä jatkossakin.
– Koska jos tulee kuivia kesiä, niin turvepitoiset pellot ovat sellaisia, jotka kestävät kuivuutta paremmin. Mielestäni olen kohtuullisesti tässä toiminnassa myös onnistunut, sillä uudella CAP-kaudella, uudella ohjelmakaudella, ei esimerkiksi kielletä kyntämistä voimakkaampaa maanmuokkausta turvepitoisilla pelloilla, vaan pystyimme turvaamaan turvepitoisten peltojen viljelyn jatkossakin.
Kurvinen sanoi, ettei ole hyväksymässä mitään esitystä, joka estää turvepitoisilla mailla metsätalouden tai maatalouden harjoittamisen.
– Ja koko tämä hallitus, joka istuu täällä aitiossa, ei tule hyväksymään EU:ssa sellaista ennallistamista, joka veisi meidän maa- ja metsätaloudelta toimintaedellytykset.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Anne Kalmari ei ollut täysin vakuuttunut ministerien puheista.
– Silloin, jos tämä menee asetuksenantona sieltä, metsäpolitiikka ei ole kansallisissa käsissä, Kalmari huomautti. Hän kysyi pääministeriltä, miten asia hoidetaan.
Myös SDP:n Raimo Piirainen näki, että asiaan liittyy ongelmia ja epäili komission pyrkivän murtamaan kansallista budjettivaltaa.
– Se on tullut käsittelyssä esille. Jos tämmöistä on liikkeellä, niin silloin tälle täytyy laittaa kyllä kovat jarrut päälle. Tämä delegoitu asetus nimenomaan tekisi sen, että pääsee jo tänne sisälle ja sitten pikkuhiljaa pääsee niillä omilla asetuksillaan muuttamaan tätä tilannetta.
Marin sanoi olevansa Kalmarin kanssa täsmälleen samaa mieltä.
– On tärkeää, että me olemme hyvin selkeälinjaisia siinä, mikä kuuluu Suomen päätösvaltaan, kansallisvaltioiden päätösvaltaan, ja mikä on sitten yhteistä politiikkaa.
Kurvinen piti todella ongelmallisena, että tällä EU-vaalikaudella nykyinen komissio on tehnyt ympäristöpolitiikan, finanssipolitiikan ja energiapolitiikan kautta lukuisia aloitteita, joilla tosiasiassa yritetään rajoittaa Suomen, Ruotsin ja muutamien muidenkin metsäisten EU-maiden metsienkäyttöä.
– Ja mielestäni Suomen pitää olla erittäin tiukkana koko tämän ennallistamisasian aikana siinä, meneekö EU tässä ikään kuin laittomuuden tielle, meneekö jo toimivaltansa yli, ja kaikkiin toimiin pitää hallituksen tarvittaessa ryhtyä siinä, mitä tähän asti on liikkunut.
Kurvien huomautti, ettei minkään puolueen kannata esiintyä asiassa pylväspyhimyksenä.
– Esimerkiksi kokoomuksen europarlamentaarikot juuri äänestelivät joko Suomen kansallisia intressejä vastaan tai tyhjää, kun viimeksi europarlamentissa Suomen metsiä käsiteltiin, Kurvinen sivalsi ja mainitsi myöhemmin nimeltäkin kokoomusmeppi Sirpa Pietikäisen.
Luonnon ennallistamista koskevassa EU-asetuksessa asetettaisiin yleinen tavoite edistää luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuvaa, pitkäaikaista ja kestävää elpymistä EU:n maa- ja merialueilla ennallistamalla ekosysteemejä.
Tavoitteen saavuttamiseksi ehdotettujen luonnon tilaa parantavien toimien olisi katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.