Hallitus antoi Nato-esityksen eduskunnalle – "Kyllä se vähän värähti sisuksissa"
Suomen Nato-jäsenyysprosessi otti merkittävän askeleen eteenpäin, kun hallitus antoi maanantaina Natoon liittymistä koskevan esityksen eduskunnalle.
Haaviston mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi valtioneuvoston istunnossa, että käsillä on merkittävä hetki. Haavisto kertoo, että hänellä itsellään oli mielessä Suomen itsenäisyyspäivän läheisyys.
– Tämä oli ainoa käsittelyssä oleva asia valtioneuvoston istunnossa, ja pääministerikin totesi, että nyt tapahtuu historiallinen päätös. Kyllä se vähän värähti varmaan jokaisella sisuksissa tämmöisessä tilanteessa, miettien Suomen turvallisuutta näinä vaikeina aikoina, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa.
Eduskunnan käsiteltyä hallituksen esityksen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö päättää Suomen liittymisestä Natoon. Kaikkien Nato-maiden täytyy hyväksyä Suomen jäsenyys, ja hyväksynnät puuttuvat vielä Turkilta ja Unkarilta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toteaa, että toimintakykyinen hallitus on tässä prosessissa tärkeä.
Haavistolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, olisiko Nato-prosessi vaarassa, jos riitoihin viime aikoina ajautunut hallitus hajoaisi. Ulkoministeri huomautti, että toimiva valtioneuvosto on tärkeä siinä, että kaikilta mailta saadaan ratifioinnit ja Nato-prosessi etenee yhdessä Ruotsin kanssa.
– Tältä erää hallitus on työnsä tehnyt, mutta tietysti toimintakykyinen hallitus tarvitaan tässä kansainvälisessä neuvotteluprosessissa, kun käydään nyt esimerkiksi Unkarin ja Turkin kanssa neuvotteluja.
– Ne ovat luonteeltaan myös poliittisia neuvotteluja, ja sen takia on tärkeää, että toimintakyky säilyy, Haavisto sanoi.
Hallituksen Nato-esitys keräsi kolmen viikon aikana noin 1 600 lausuntoa, joista viranomaisten ja yhdistysten lausuntoja oli 51.
– Eli suurin osa lausunnoista oli yksittäisten kansalaisten antamia lausuntoja. Kansalaisilta tulleen palautteen määrä kertoo tämän asian tärkeydestä. Lausunnot on huomioitu esityksen viimeistelyssä, Haavisto kertoo.
Todennäköinen mietintövaliokunta on Haaviston mukaan ulkoasianvaliokunta, ja asiaa käsittelee myös perustuslakivaliokunta.
Haaviston mukaan Nato-esitys pyrittiin tekemään niin nopeasti kuin mahdollista, jotta eduskunnalla olisi aikaa käydä prosessia läpi.
– Tiedetään, että eduskunta lähtee vaalitauolle maaliskuun alkupäivinä. Nyt on kuitenkin joulu-, tammi- ja helmikuu aikaa tätä käsitellä.
Haavisto huomauttaa, että Nato-prosessi ei pysähtyisi, vaikka asian käsittely jäisi tältä eduskunnalta kesken vaalien tullessa väliin.
– Tämä hallituksen esitys säilyy eduskunnassa sillä tavalla, että uusi eduskunta jatkaa sitten siitä, mihin edellinen on jäänyt, jos asia jäisi kesken tältä eduskunnalta. Siinä mielessä ollaan turvallisella tiellä.
Nato-jäsenyyden eteneminen on tärkeää suomalaisille, mutta myös Natolle ja sen jäsenmaille, Haavisto näkee.
28 Nato-maata on hyväksynyt Suomen liittymisen. Unkari on kertonut, että maan parlamentti käsittelee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet kevätistuntokauden alussa helmikuussa. Jäsenyyttä jarruttavan Turkin kanssa keskustelut jatkuvat.
– Teemme joka päivä töitä sen eteen, että Suomen Nato-jäsenyys toteutuu mahdollisimman pian, Haavisto sanoo.
Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan.
– Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Jäsenenä Suomi osallistuu Natossa käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon sekä sitoutuu liittokuntaan poliittisesti, ulkoministeri kertaa.
Suomi ei tee jäsenyyteensä varaumia ja tavoitteena on, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon samanaikaisesti. Päätös liittymisestä voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.