Grahn-Laasonen puolustaa leikkauksia: Opiskelijoilla ja ansiosidonnaisen saajilla on edellytykset nousta pienituloisuudesta

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei näe tarvetta muuttaa sosiaaliturvaleikkauksia ja veromuutoksia koskevia budjettilakeja. Niiden yhteisvaikutuksista tehty arviointi julkaistiin maanantaina, ja se on Grahn-Laasosen mukaan odotetun mukainen.

Arvioinnin perusteella hallituksen esittämät sosiaaliturvan leikkaukset kolahtavat suhteellisesti eniten opiskelijoihin ja työttömiin ansiosidonnaisen turvan saajiin.

– Näillä ryhmillä on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset nousta pienituloisuudesta työllistymisen kautta, he eivät ole kaikkein heikoimmassa asemassa, Grahn-Laasonen kommentoi STT:lle puhelimitse EU-kokouksesta Luxemburgista.

Hän muistuttaa, että hallituksen tavoitteena on 100 000 työllistä lisää hallituskauden aikana. Uudistuksia tehdään siksi, että ihmiset työllistyvät.

– Nämä vaikutusarviot osoittavat, että yksistään tänä syksynä annettavilla, ensi vuonna voimaan tulevilla esityksillä on 60 000–65 000 työllisen vaikutus.

Vaikutusarviointi on tehty sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja valtiovarainministeriön (VM) yhteistyönä ja se perustuu pääosin Tilastokeskuksen ylläpitämällä mikrosimulaatiomallilla tehtyihin laskelmiin.

Eduskunta alkaa käsitellä budjettilakeja tiistaina.

Sosiaaliturvaan ehdotettujen muutosten havaittiin arvioinnissa kasvattavan tuloeroja. Kolmen pienituloisimman tulokymmenyksen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta käytettävissä olevasta tulosta supistuu. Samalla viisi suurituloisinta tulokymmenystä kasvattavat tulo-osuuttaan.

Grahn-Laasosen mukaan on tärkeää huomata, että vaikutukset tuloeroihin ja pienituloisuuteen olisivat huomattavasti pienemmät, jos laskelmissa huomioitaisiin työllistymisen vaikutukset kotitalouksien tulojen kasvuun.

Laskelmiin on hänen mukaansa vaikea laskea työllistymisvaikutusta sisään, koska jokainen kotitalous on erilainen.

Suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien ja vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa.

Opiskelijoihin vaikuttaa erityisesti asumistuen pienentyminen. Opintolainaa ei ole laskettu mukaan käytettävissä oleviin tuloihin, mutta sen oletetaan kompensoivan tukien menetystä.

Arvioinnissa on otettu huomioon muun muassa työttömyysturvan ja asumistuen leikkaus sekä tiettyjen etuuksien indeksitarkistusten jäädytys.

Tuloverotuksessa on huomioitu kotitalousvähennyksen määräaikaisten korotusten jatkaminen, työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus ja matkakuluvähennyksen omavastuun korotus.

Myös tuloveroasteikon indeksitarkistus on otettu huomioon.

Grahn-Laasonen sanoo, että kaikkein pienituloisimpien kohdalla toimeentulotuki tasoittaa muiden etuuksien alenemisen vaikutuksia tuloihin. Se toimii turvaverkkona varmistamassa, että kukaan ei putoa tyhjän päälle.

Hän nostaa esille myös, että eläkeläisiin leikkausten vaikutukset ovat selvästi pienimmät.

– Lisäksi lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuudessaan pienempiä kuin työikäisiin lapsettomiin kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset. Tämä on ollut hallituksen vahva tahto.

Hallitus on muun muassa rajannut indeksijäädytysten ulkopuolelle toimeentulotuen lisäksi elatustuen, vammaisetuudet, rintamalisät ja eläkkeet. Lisäksi se on muun muassa korottamassa lapsilisiä, opintotuen huoltajakorotusta ja lisäämässä lapsikohtaisen työtulovähennyksen.