Fysioterapeutit sote-uudistuksen etujoukoissa
Vuoden fysioterapeuttiyrittäjänä palkittu Jani Huotari näkee, että fysioterapeutit ovat toimintatapojensa puolesta etujoukoissa sote-uudistuksen suhteen.
– Etenkin syrjäseudun fysioterapeuttien toimintatapa on varmasti sitä, mitä sote-uudistuksessa halutaan. Kotikäyntejä asiakkaiden luo tehdään entistä enemmän, Huotari sanoo.
Ammatissa näkee monenlaista. Soratien päässä syrjäkylällä olevalla maatilalla saattaa asua vanha pariskunta, joista toinen on omaishoitaja.
– Siellä huomaa, mitä terveyspalveluiden saavutettavuus koko maassa todella tarkoittaa, Huotari toteaa.
Muhoksella toimiva FysioLaiffi Oy työllistää seitsemän fysioterapeuttia.
Lisäksi yrityksellä on yhden fysioterapeutin toimipisteet Siikalatvan Kestilässä ja Pyhännällä.
Huotari otti isänsä Tuomo Huotarin perustaman yrityksen toiminnan hoitoonsa vuonna 2011.
Vuosi sitten eläköitynyt Tuomo Huotari uskoo, että nykyisille resursseilla pystyy tarjoamaan asiakkaille ja potilaille vielä parempaa hoitoa.
– Moniammatillisesta yhteistyöstä on puhuttu paljon hoitotyössä. Vanhustenhoidossa olisi tärkeää, että taustalla toimisi moniammatillinen tiimi, hän sanoo.
– Kuntouttavia lähihoitajia, joiden kanssa fysioterapeutit voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi ikääntyvien parissa, tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Jää nähtäväksi, onko jokaisessa terveyskeskuksessa sellainen jatkossa, Tuomo Huotari sanoo.
Kun kuvauksesta tulee puhetta, sekä isä että poika poseeraavat mieluiten yrityksen toiminnallisen kuntoutuksen tiloissa.
– Fysioterapia painottuu entistä enemmän ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, Jani Huotari sanoo.
– Esimerkiksi meidän juuri eläkkeelle jääneiden aktivointi ja kunnossa pitäminen on nykyisin tärkeää, Tuomo Huotari näkee.
– Ja kun ikääntyneiden kunnosta huolehditaan, he voivat asua pitempään kotona, Jani Huotari sanoo.
Hän vetää lisäksi Liikuntakeskus Laiffia, jossa on tarjolla ryhmäliikuntaa myös ikääntyneille.
Jani Huotari heitti Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyhdistysten palkitsemistilaisuudessa ilmoille ajatuksen fysiobusseista.
– Se oli enemmän sellainen heitto, mutta mikseipä varusteltu fysiobussi voisi toimia syrjäseudulla samalla tavalla kuin vaikkapa kirjastoauto tai magneettikuvauksia hoitava rekkakin.
Huotarin mielestä kaikkein selvintä fysioterapiayrittäjille olisi, kun julkinen puoli pystyisi laittamaan selkeän hintalapun omille vastaaville palveluilleen.
– Julkisen puolen hintalapusta ei ole tietoa. Sitä on yritetty saada pitkään, mutta tuloksetta.
Nyt julkisella puolella on Huotarin mukaan tavallaan piikki auki veronmaksajilla.
–Palvelusetelit ovat hyvä käytäntö valinnan vapaudessa ja onneksi ne ovat yleistymään päin, Huotari sanoo.
Huotari myöntää, että fysioterapeuteilla on nyt miettimisen paikka profiloitumisen suhteen, sillä muut ihmisten toimintakyvyn ammattilaiset antavat äkkiseltään katsottuna samankaltaista apua.
– Meidän täytyy olla fysioterapeutteja isolla teellä, siis enemmän terapeutteja, Huotari sanoo.
Vaikka yrityksen molemmat sivupisteet ovat yli 100 kilometrin päässä, tieto kulkee.
– Pienenpien kylien fysioterapeuttien ei tarvitse olla samalla tavalla yksin kuin ennen. Meillä on viikoittaiset videopalaverit ja nykyaikaiset viestimen käytössä.
Yrittäjän mukaan tärkein investointi alalla on koulutus.
– Sekin onnistuu helpommin, kun toiminnalla on volyymia. Yksittäisille yrittäjille kouluttautuminen voi olla vaikeampaa.
Vuoden fysioterapiayrittäjän firma hoiti sukupolvenvaihdoksen hallitusti.
– Teimme sen pikkuhiljaa, niin että hiljaista tietoa siirtyi minulle. Olemme myös kertoneet muille yrittäjille avoimesti toiminnastamme ja muun muassa isäni eläkejärjestelyistä.
Tuomo Huotari näyttää elävän niin kuin opettaa. Virkeä eläkeläinen on vielä mukana FysioLaiffin toiminnassa omaksi ilokseen.