Ex-pääministerit Jäätteenmäki ja Kiviniemi kääntyivät Naton kannalle – "Niin pian kuin se on mahdollista"
Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että hän aikoo pyytää ensi viikonloppuna keskustan puoluevaltuustolta valtuutta Suomen valtiojohdolle tehdä päätöksiä mahdolliseen Nato-jäsenyyteen liittyen.
Suomenmaa kysyi keskustan konkaripoliitikoilta, pitäisikö heidän mielestään Suomen hakea Nato-jäsenyyttä vai ei. Tuki puolustusliiton jäsenyydelle tuli ainakin kahdelta ex-pääministeriltä.
Anneli Jäätteenmäki
“Nato-jäsenyyden hakeminen on perusteltua, sillä 24. helmikuuta muutti koko eurooppalaisen ja suomalaisen turvallisuusrakenteen. Tilanne on täysin toinen kuin aiemmin.
Tämä kaikki, mitä Butshassa ja muualla Ukrainassa nyt tapahtuu, on karmivaa seurattavaa. Se ei ole enää pelkästään sotaa, vaan silmitöntä terrorismia.
Nato-jäsenyyttä ei kuitenkaan voi hakea niin, että laitetaan vain hakemuskirje menemään. Valmisteluvaihe on todella tärkeä, se pitää tehdä hyvin. Luotan valtiovallan kykyyn tehdä arviointeja ja ratkaisuja asiassa. On erittäin tärkeää, että Suomen saama vastaus kaikilta Nato-mailta on kyllä. Hakemisen pitää tapahtua jouhevasti. Suomen pitää myös selvittää hyvin, millaisin ehdoin se itse Natoon haluaa. Myös kansalaisten on tiedettävä siitä. En esimerkiksi itse halua ydinaseita Suomeen, eikä moni muukaan halua.”
Mari Kiviniemi
”Olen Nato-kysymyksessä ollut pitkään Suomen virallisen turvallisuuspoliittisen linjan kannattaja. Sen mukaan jäsenyys ei ole ajankohtainen asia, mutta optio on säilytettävä.
Venäjän aloittamien sotatoimien myötä kantani on kuitenkin ratkaisevasti muuttunut. Jos ei nyt ihan päälaelleen niin hyvin vahvasti kuitenkin Nato-jäsenyyden kannalle. Eli Suomen on minun mielestäni haettava Naton jäsenyyttä niin pian kuin se käytännössä on mahdollista.
Perusteluna on turvallisuuspoliittisten asetelmien ratkaiseva muuttuminen myös Suomen osalta. Yleinen analyysi ja mielipiteet Nato-jäsenyydestä ja sen tarpeellisuudesta ovat Ukrainan tapahtumien myötä saaneet aivan uudenlaisen merkityksen.”
Tapani Tölli
“En halua tässä vaiheessa ottaa kantaa suuntaan tai toiseen. Nyt on järkevintä käydä perusteellisesti läpi, että mitä tämä koko asia tarkoittaa. Mielestäni se tapa, miten asia nyt eduskunnassa hoidetaan, on oikea. Asiaan pitää paneutua huolella.
Nato-kolikolla on kaksi puolta. Jos Suomi liittyy Natoon, on valittava jäsenyyden sekä hyvät että huonot puolet. Mahdolliselle Nato-jäsenyydelle pitää löytyä riittävät perusteet ja riittävä kansanedustajien enemmistö. Pelkkää tunnepohjaista ratkaisua ei pidä nyt tehdä.
Keskustan Nato-kannan suhteen annan tukeni puheenjohtaja Annika Saarikon ehdotukselle, että puoluevaltuusto antaa valtiojohdolle valtuudet toimia asiassa parhaaksi katsomallaan tavalla.”
Juha Korkeaoja
”Jos puntit Suomen Nato-jäsenyyden suhteen ovat aiemmin olleet tasapainossa, niin kyllä ne Ukrainan tapahtumien takia ovat mielestäni nyt kääntyneet vahvasti jäsenhakemuksen suuntaan. Naapurin kanssa on eletty sovussa, mutta Venäjä on pettänyt luottamuksen. Suomen kannalta parasta on toimia jatkossa demokraattisten oikeusvaltioiden porukassa.
Toki päätöksenteossa pitää edetä sillä linjalla, millä tähänkin asti on edetty. Ei mennä liikaa ideologioiden tai ennalta määrättyjen kantojen mukaan. Täytyy selvittää, mikä on Suomen tahto ja mikä on kavereiden eli muiden jäsenmaiden tahto.
Aikaa keskustelulle on ehkä noin kuukausi tai puolitoista. Eräänlaiseen välitilaan joutuminen olisi Suomelle nyt kaikkein pahin ratkaisu, mitä pitää välttää. Tarkoitan sitä, että kun entiseen ei ole paluuta, mutta uusikaan ei lähde liikkeelle.
Haluan vielä korostaa, että Ukrainan sodan lisätuhojen estäminen on tällä hetkellä vieläkin kiireisempi asia kuin Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyys.”
Suomenmaa tavoitteli juttuun haastateltavaksi myös ex-pääministeri Esko Ahoa, ex-puolustusministeri Seppo Kääriäistä ja ex-kuntaministeri Hannes Mannista. He eivät halunneet kommentoida asiaa.