EU-parlamentin koko pienenee –¿Suomelle kuitenkin lisäpaikka

Politiikka

Euroopan parlamentin koko pienenee 751:stä 705 jäseneen Britannian EU-eron myötä. Osa Britannialta vapautuvista meppipaikoista jaetaan tällä hetkellä aliedustetuille EU-maille. Myös Suomi saa yhden lisäpaikan vuoden 2019 vaaleissa.

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona lakiehdotuksen, jonka myötä parlamentin paikkamäärää leikataan 751:stä 705:een paikkaan. Brittimepeiltä brexitin myötä vapautuvista 73 paikasta 46 paikkaa jätetään varastoon tulevaa varten. Loput 27 paikkaa jaetaan 14 aliedustetun EU-maan kesken. Myös Suomi saa yhden lisäpaikan.

Osa 46 vapautuvasta paikasta voidaan jakaa mahdollisille uusille jäsenmaille tai jättää täyttämättä, jotta parlamentin koko pysyisi pienempänä.

Lakitekstissä korostetaan lisäksi, että paikkajako astuu voimaan vain, jos Britannia lähtee EU:sta. Muussa tapauksessa tämänhetkiset järjestelyt pysyvät voimassa.

Eurooppa-neuvoston päätösluonnos hyväksyttiin äänin 566 puolesta, 94 vastaan, 31 tyhjää.

Eurooppa-neuvoston pitää vielä hyväksyä Euroopan parlamentin paikkajako 28.-29.6. järjestettävässä huippukokouksessa. Päätös astuu voimaan sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Euroopan parlamentissa voi olla korkeintaan 750 jäsentä sekä puhemies.

Euroopan parlamentin paikkajako noudattaa alenevaa suhteellisuutta eli väkiluvultaan suuremman jäsenvaltion jokainen parlamentin jäsen edustaa useampia kansalaisia kuin väkiluvultaan pienemmän jäsenvaltion parlamentin jäsenet.

Jokaisella maalla on kuitenkin vähintään kuusi parlamentin jäsentä. Yhdelläkään jäsenmaalla ei voi olla enempää kuin 96 edustajaa.