EU-maiden johtajilla huolia mahdollisten vientirajoitusten vaikutuksesta rokotetuotantoon
Koronarokotteiden tuotanto, saatavuus ja oikeudenmukainen jako olivat keskustelunaiheiden kärjessä maaliskuun EU-huippukokouksessa. Videoyhteyden välityksellä järjestetty kokous vietiin läpi vain yhdessä illassa, vaikka kokousta olisi ollut mahdollisuus jatkaa vielä perjantaina.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi kokouksen jälkeen, että EU-maiden johtajien keskusteluissa päähuomio oli rokotekysymyksissä. Muista puheenaiheista, kuten EU:n Turkki-suhteesta, sananvaihto jäi niukaksi.
EU:ssa on pyritty turvaamaan rokotteiden saatavuutta tarkkailemalla niiden vientiä. EU-komissio kertoi keskiviikkona väliaikaisista tiukennuksista koronarokotteiden vientiin unionin ulkopuolelle.
Komissio haluaa, että koronarokotteiden vientilupien myöntämisessä tarkastellaan vastavuoroisuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Käytännössä rokotevientiä EU:sta voitaisiin esimerkiksi rajoittaa sellaisten maiden osalta, jotka tuottavat itsekin rokotteita ja jotka ovat EU:ta pidemmällä rokotuksissaan.
Marin kertoi EU-johtajien todenneen yhdessä, että vientilupamenettely on ollut tarpeellinen läpinäkyvyyden vuoksi, mutta tiukemman linjan kanssa on oltava tarkkana, jotta mahdollisilla rajoituksilla ei viivästytetä rokotteiden valmistusta.
– Esillä oli huoli siitä, millä tavalla vientirajoitukset voivat väärällä tavalla toteutettuna ajaa tilanteen entistä pahemmaksi ja millä tavalla mahdollisesti esimerkiksi rokotteiden tuotantoon liittyvät ketjut voivat häiriintyä, mikä aiheuttaa merkittävää ongelmaa paitsi Euroopalle myös muulle maailmalle, Marin sanoi.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti kokouksen alkupuolella tuoreita rokotelukuja. Niiden mukaan EU-maihin on tähän mennessä toimitettu noin 88 miljoonaa koronarokoteannosta ja niistä noin 62 miljoonaa annosta on annettu rokotettaville.
Joulukuun alusta alkaen tarkasteltuna EU:n alueella valmistettuja koronarokotteita on viety maailmalle 77 miljoonaa annosta. Summa on siis lähes yhtä suuri kuin mitä EU-maihin on tähän mennessä toimitettu.
Marin kommentoi lukuja toteamalla, että EU on suuri ja merkittävä rokotteiden tuotantoalue.
– Mutta myös muualla valmistetaan rokotteita ja myös muualta viedään eri maihin rokotteita. Tämä on globaali pandemia: meille kaikille yhteinen iso haaste ja ongelma, Marin sanoi.
EU-johtajat totesivat, että EU:hun toimitettavien rokotteiden jaossa jäsenmaiden kesken pidetään jatkossa kiinni väestöosuuksiin perustuvasta mallista.
Osa jäsenmaista on vaatinut korjauksia rokotteiden jakoon, ja erityisesti Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz on pitänyt asiasta meteliä julkisuudessa.
EU:n tilaamat rokoteannokset jaetaan jäsenmaille väestöosuuksien mukaan. Jos jotkin jäsenmaat eivät ole halunneet lunastaa täysiä osuuksiaan, muut ovat voineet ostaa ylimääräiseksi jääneitä rokotteita oman osuutensa päälle.
Jäsenmaat ovat siis käytännössä käyneet jatkuvia neuvotteluja rokotteiden jakamisesta. Tyytymättömyys jakotapaan kumpuaa osin siitä, että osa oli laskenut rokotestrategiassaan paljon lääkeyhtiö Astra Zenecan koronarokotteen varaan ja jättänyt lunastamatta täysiä osuuksiaan muiden valmistajien rokotteista.
Astra Zeneca ei ole toimittanut odotettua määrää rokoteannoksia EU:hun
Marin sanoo, että Itävallan ulostulossa on ollut kyse erityisesti 10 miljoonan annoksen rokote-erän kohdentamisesta. Käytännön työtä erän jaosta jatketaan Brysselissä EU-maiden edustajien kesken.
Illan loppupuolella videokokouksessa piipahti Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kommentoi Twitterissä, että EU ja Yhdysvallat voivat yhteistyöllään edistää demokratiaa maailmassa.
Marin kuvailee keskustelua Bidenin kanssa hyväksi, mutta tiiviiksi. Biden lyhyen piipahduksen aikana pidettiin vain pari puheenvuoroa.
– Bidenin puheenvuoro oli toivoa herättävä siinä suhteessa, että hän painotti erittäin vahvasti ilmastotoimien merkitystä ja Yhdysvaltojen sitoutumista ilmastonmuutoksen torjuntaan, Marin sanoi.
Marinin mukaan Bidenin visiitin aikana ei noussut esiin rokotetilanne yksityiskohtaisella tasolla tai esimerkiksi se, voisiko Yhdysvallat tuoda rokotteita vastavuoroisesti EU:hun. Komission puheenjohtaja von der Leyen on kuitenkin keskustellut asiasta Bidenin kanssa.
– Komission puheenjohtajalla on hyvä keskusteluyhteys Yhdysvaltojen kanssa ja tätä keskustelua käydään tiiviisti, Marin sanoi.
Huippukokouksen aikana puheenjohtaja Michel kertoi lyhyesti käymästään puhelinkeskustelusta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Jos huippukokous olisi järjestetty fyysisenä kokouksena Brysselissä, EU-johtajat olisivat käyneet pidemmän strategisen keskustelun Venäjästä, mutta nyt se ei ollut mahdollista.
EU-johtajat palaavat aiheeseen seuraavassa fyysisessä huippukokouksessa, mahdollisesti kesäkuussa.
Marinin mukaan Venäjä nousi esiin lyhyesti myös Bidenin kokousvisiitin aikana, kun Biden mainitsi huolensa oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tilanteesta.