EU-maat vähentävät kaasun kulutusta yhteistuumin 15 prosentilla – Lintilän mukaan Moskovan tavoite on hajottaa unioni energialla
Euroopan unionin maat vähentävät yhteisellä päätöksellä kaasunkulutusta, sillä Venäjän uskotaan rajoittavan kaasun virtaamista EU-maihin.
EU:n energiaministerit pääsivät tiistaina poliittisesti sopuun siitä, että jäsenmaat vähentävät kaasun käyttöä 15 prosentilla elokuun ja maaliskuun välillä vuosiin 2017–2022 verrattuna. Jäsenmaat saavat itse päättää, millä keinoin ne kaasun kulutustaan vähentävät. Tarkoituksena on varautua siihen, että kaasua riittää myös talvella.
Osalle jäsenvaltioista on myönnetty poikkeuksia tavoitteesta. Tällaisia maita ovat muun muassa Irlanti, Malta ja Kypros.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi sopua Twitterissä kirjoittamalla, että Venäjä laajensi Natoa, nyt se yhdistää Euroopan unionia.
– Moskovan tavoite on hajottaa EU energialla, hän puolestaan sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.
Kaasun käytön vähentämistavoitteesta voi tulla hätätilanteessa pakollinen. Pakollisuudesta päättäisi neuvosto EU-komission ehdotuksesta tai vähintään viiden jäsenmaan ehdotuksesta. Hätätilanne voisi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos kaasun kysyntä olisi poikkeuksellisen korkea tai olisi huomattava uhka vakavasta kaasupulasta.
Muutos tulee voimaan asetuksella eli se on voimaan tultuaan jäsenmaita velvoittava.
EU:n puheenjohtajamaa Tshekin kauppa- ja teollisuusministeri Jozef Síkela sanoi, että energiaministerit pyrkivät saamaan aikaan tasapainoisen ja vahvan kompromissin, joka heijastelee jäsenvaltioiden erilaisia tilanteita.
15 prosentin tavoitteesta ovat vapautettuja muun muassa maat, joilla ei ole kytköstä muiden EU-jäsenmaiden kaasuverkkoon. Vapautuksen saavat myös maat, jotka ovat erittäin riippuvaisia kaasusta eivätkä ne ole yhteydessä eurooppalaiseen järjestelmään.
Energiaministerit katsovat, että jäsenmaiden tulisi ensisijaisesti ottaa käyttöön sellaisia kaasun käytön vähentämiskeinoja, jotka eivät vaikuta heikommassa asemassa oleviin ihmisiin ja kotitalouksiin.
Jäsenmaiden ei myöskään ensisijaisesti pitäisi ottaa käyttöön keinoja, jotka vaikuttavat yhteiskunnan välttämättömimpiin osiin kuten terveydenhuoltoon ja puolustukseen.
Jäsenmaiden on tehtävä suunnitelmat siitä, miten ne vähentävät kaasun kulutustaan, ja niiden on raportoitava tuloksista komissiolle säännöllisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan komission vähennystavoite ei aiheuta Suomessa heti toimenpiteitä, sillä Suomi on laskenut kaasun kulutusta viimeisen 10 vuoden aikana jopa puoleen.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasun käyttö on Suomessa laskenut entisestään, eikä Venäjältä ole tullut Suomeen maakaasua toukokuun jälkeen.
Jäsenmaista Unkari äänesti ehdotusta vastaan. Maan ulkoministeri Peter Szijjarto sanoi toimittajille Brysselissä, että asetus jättää huomioimatta unkarilaisten edut.
– Tämä on perusteeton, hyödytön, täytäntöönpanokelvoton ja haitallinen ehdotus, hän sanoo.
Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo, ettei Unkarin vastustus ole yllätys, sillä Unkari oli juuri Moskovassa hieromassa uutta laajempaa kaasusopimusta.
Tynkkynen kuitenkin arvelee, että EU:sta tulee vielä lähiaikoina lisää kompromisseja, yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta osoittavia päätöksiä.
– EU:n painoarvoa ja ääntä energiapoliittisessa päätöksenteossa tullaan todennäköisesti kasvattamaan, sillä energiahuoltovarmuus ja energiaturvallisuus ylipäätään on noussut niin keskeiseksi turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi, hän sanoo.
