Esko Aho kuittaa kirjansa synnyttämän jälkikohun IS:ssä – Hornet-hankinnan taustalla ei ollut ulkopoliittisia piilomotiiveja
Ex-pääministeri Esko Aho pysyy tiukasti väittämässään, että päätös 1990-luvun Hornet tehtiin hinta/laatu -pohjalta, eikä taustalla ollut pyrkimyksiä tai piilomotiiveja, kertoo Ilta-Sanomat.
Ahon maanantaina julkistamasta Vuosisadan asekauppa -kirjasta on syntynyt kova jälkikeskustelu, oliko 1990-luvun Hornet-hankinta Suomen tietoinen päätös muuttaa maan ulko- ja turvallisuuspoliittista kurssia länttä kohden.
Ilta-Sanomien haastattalema Aho tuo esiin myös sen, että myöskään tuolloiselle tasavallan presidentille Mauno Koivistolle Hornet-hankinta ei ollut ulkopoliittinen linjaratkaisu.
– Mikään ei viittaa siihen. että hän olisi pitänyt tätä hävittäjähankintaa jonkinlaisena uutena, suurena turvallisuuspoliittisena avauksena. Tai että hänen kanssaan joku olisi käynyt keskustelua siitä, että tällä olisi uskottu muutettavan Suomen asemaa.
Kyse on Ahon mukaan asetelmasta, kumpi oli ennen, muna vai kana.
Muna on tässä tapauksessa Suomen aikaisemmat päätökset, joista kaksi tärkeintä oli Pariisin rauhansopimuksen aserajoitusten mitätöinti ja Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimuksen loppuminen 1990.
– Linjaa oli muutettu jo aiemmilla päätöksillä, jotka olivat seurauksia siitä, että asemamme toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa muuttui radikaalisti Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton romahduksen seurauksena, Aho sanoo.
– Ei tällä hävittäjäpäätöksellä muutettu linjaa, vaan sitä oli muutettu jo, hän lisää.
AHO myöntää, että Hornet-hankinnalla oli myöhemmin ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Hankinnan jälkeen avautui helpompi ja luonnollisempi tie yhteistyöhön sekä Pentagonin ja Yhdysvaltain että Naton kanssa.
– Mutta ne tulivat näkyville vasta sen päätöksen jälkeen, eikä niiden varaan voinut kukaan laskea.
Loppusyksyllä tapahtuvassa hävittäjähankinnassa on Esko Ahon mukaan tilanne lähtökohtaisesti sama kuin 90-luvulla, sillä valinta on vapaa.
Nyt päätökseen voidaan kytkeä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia perusteluja.
– Mutta se pitää selkeästi ilmoittaa ja tehdä selväksi, miksi näin tehdään. Salamotiiveja ei ole, ei saa olla, eikä voi olla, Aho sanoo.
AHO muistuttaa kirjoittaneensa tuoreen kirjansa osittain juuri sillä perusteella, ettei jäisi luuloja, että 90-luvun hankinnan taustalla oli perusteluja, joita ei sanottu tarjoajille ääneen.
Yhdeksi Ahon julkaisumotiiviksi on epäilty myös asemiin ajoa seuraavia presidentinvaaleja ajatellen.
Aho torjuu Ilta-Sanomille motiiviepäilyt naureskellen, mutta sanoo, ettei häntä haittaa roikkua kandidaattilistalla, jos se edesauttaa hänen kirjojensa myyntiä.
