THL: Nuoret suhtautuvat rahapelaamiseen entistä kielteisemmin, vanhemmat ikäryhmät aiempaa myönteisemmin

Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien myönteisemmäksi. Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta väestötutkimuksesta, jonka tiedot kerättiin viime vuonna.

Edeltävä vastaava tutkimus on vuodelta 2019. Siihen verrattuna vanhemmilla ikäryhmillä eli 45–59- ja 60–74-vuotiailla asenteet ovat muuttuneet hieman myönteisemmiksi rahapelaamista kohtaan. Nuorempien ikäryhmissä asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi sekä lyhyemmällä että pidemmällä ajanjaksolla.

Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vastaajista 90 prosenttia katsoi, että rahapelien pelaamiseen ei pitäisi kannustaa. Vain joka viides vastaaja uskoi, että rahapelaaminen on kaiken kaikkiaan hyväksi yhteiskunnalle.

Kuitenkin lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelata rahapelejä milloin vain.

THL:n tutkimukseen osallistui viime vuonna noin 6 000 Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta.

THL:n tutkimuksen mukaan ongelmapelaamisen määrä on kasvanut. Viime vuonna neljä prosenttia suomalaisista pelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla. Määrä on kasvanut verrattuna vuosien 2019 ja 2011 tutkimuksiin.

Tulos tarkoittaa, että noin 150 000 mannersuomalaisella on rahapeliongelma, joka aiheuttaa pelaajalle joko yksittäisiä tai merkittäviä haittoja ja riippuvuuden oireita. Yleisin ongelma on miehillä ja nuorilla aikuisilla.

– Pysäyttävää on, että nuorten aikuisten peliongelma ei ole vähentynyt ja miesten peliongelma on jopa lisääntynyt, vaikka heidän rahapelaamisensa on vähentynyt, sanoo THL:n tutkija Tanja Grönroos tiedotteessa.

Grönroosin mukaan peliongelmien kasvua saattaa selittää se, että miehet ja nuoret aikuiset suosivat haitalliseksi tiedettyjä nopeatempoisia ja netissä pelattavia pelejä, mukaan lukien Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettipelejä.

Rahapelejä pelanneiden määrä pieneni edelliseen tutkimukseen verrattuna. Mannersuomalaisista 15–74-vuotiaista 70 prosenttia oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa väestötasolla noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Rahapelaaminen oli yleisintä miehillä ja 45–59-vuotiailla.

Erityisen yleistä on nettipelaaminen. Viime vuonna 44 prosenttia pelasi rahapelejä internetissä.

Veikkauksen ulkopuolisia nettirahapelejä pelasi seitsemän prosenttia suomalaisista. Tämä osuus sisälsi Pafin (Ålands Penningautomatförening) ja ulkomaisten pelintarjoajien nettipelit.

Tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia vastaajista katsoi, että Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmä on hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisen haittoja. Yksinoikeusjärjestelmän kannatus haittojen ehkäisijänä on kasvanut lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Naisista 82 prosenttia ja miehistä 65 kannatti yksinoikeusjärjestelmää.