Harva kuudesluokkalainen ylsi hyvään osaamiseen äidinkielessä – Opetusministeri: Huolestuttava tilanne

Koulu

Vain 16 prosenttia kuudesluokkalaisista ylsi äidinkielessä hyvään osaamiseen eli vähintään arvosanaa 8 vastaavalle tasolle, kertoo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Se käytti viime keväänä tehdyssä arvioinnissaan uudistettuja kriteerejä, joiden perusteella myös opettajat arvioivat oppilaita ensimmäistä kertaa.

Karvin johtava arviointiasiantuntija Annette Ukkola sanoo, että asiasta kannattaa olla huolissaan. Hän näkee taustalla useita syitä.

– Ihan varmasti lukemisen väheneminen näkyy tässä. Aidosti todella harva oppilas nykyään voi sanoa, että harrastaa lukemista, Ukkola sanoo STT:lle.

Ukkola pohtii, että vaikutusta heikkoon osaamiseen voi olla myös opettajilla. Luokanopettajan pitäisi olla kuudetta luokkaa opettaessaan jo melko syvällisesti perillä monista oppiaineista.

– Ehkä kaikki eivät ole pystyneet itse perehtymään äidinkielen sisältöihin niin syvällisesti, että he osaisivat opettaa niitä niin laajasti.

Ukkolan mukaan oppilailla oli hankaluuksia erityisesti kriittisessä lukutaidossa, jolla tarkoitetaan esimerkiksi tekstin merkitysten havainnointia ja sen tavoitteiden pohdintaa.

Arviointiin osallistui noin 8 500 kuudesluokkalaista kattavasti eri puolilta Suomea.

Oppilaiden väliset osaamiserot olivat myös suuria. Parhaiten menestyivät suomenkieliset tytöt, heikoimmin ruotsinkielisten koulujen pojat ja suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2) opiskelevat oppilaat.

Karvin arvioinnissa kävi ilmi myös se, että oppilaat ovat saaneet äidinkielestä omaa taitotasoaan parempia arvosanoja. Vaikka hyvään osaamiseen ylsi vain 16 prosenttia oppilaista, vähintään numeron 8 sai todistukseensa 81 prosenttia tytöistä ja 58 prosenttia pojista.

Ukkolan mukaan taustalla saattaisi olla se, että opettajat ovat pyöristäneet arvosanoja useimmiten ylöspäin. Lisäksi he ovat mahdollisesti laskeneet vaatimustasoaan. Näin on aiemmassa arvioinnissa kertonut tehneensä jopa yli kolmannes opettajista.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) pitää tuloksia äärimmäisen huolestuttavina. Hän huomauttaa, että lukusujuvuus on keskeinen muuttuja myös Pisa-testeissä.

Ensi syksystä lähtien on jo päätetty lisätä alakoulun viikkotuntimäärää äidinkielessä ja kirjallisuudessa kahdella ja matematiikassa yhdellä.

Adlercreutz toivoo, että kunnat myös käyttäisivät tätä mahdollisuutta täysimääräisesti, vaikka joissakin kunnissa ylimääräisiä tunteja on ollut jo nyt.

– Toivon, että ei ainoastaan otettasi sitä rahaa vastaan, vaan että se myös näkyisi lasten arjessa siellä koulussa, Adlercreutz sanoo STT:lle.

Hän näkee heikon äidinkielen osaamisen taustalla myös ihmisten heikentyneen kyvyn keskittyä.

– Kirjan lukeminen vaatii sitä, että istuu alas. Tyydytys ei tule 15–30 sekunnissa, kuten videoklippejä katsellessa, vaan siinä pitää sietää vähän tylsyyttäkin, Adlercreutz sanoo.

Karvin arvioinnissa tarkasteltiin myös kuudesluokkalaisten matematiikan taitoja. Ne olivat hyvät kolmanneksella oppilaista. Raportissa nostettiin esiin kysymys, onko matematiikan opetus kenties osalle oppilaista jo liiankin helppoa.

Karvissa on pohdittu esimerkiksi mahdollisuutta joustaviin tasoryhmiin, jotta jokainen oppilas saisi riittävästi haastetta.

Opetusministeri Adlercreutzin mielestä tasoryhmien hyötyjä voidaan pohtia. Hän huomauttaa, että luokan sisäisillä järjestelyilläkin voidaan tehdä asiassa paljon.