Kuntatalous heikkeni viime vuonna vähemmän kuin pelättiin
Kuntatalouden tila heikkeni viime vuonna, mutta vähemmän kuin pelättiin, kertoo kuntien etujärjestö Kuntaliitto. Kuntaliiton mukaan näyttää siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan.
– Kuntien tilinpäätökset olivat vahvempia kuin mitä vuosi sitten talousarvioiden perusteella ennakoitiin. Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.
Kuntaliiton mukaan kuntatalouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla eurolla. Sen taustalla on muun muassa sote-uudistukseen liittyneiden verohäntien poistuminen.
Kuntien talouteen vaikuttivat myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen ja kasvaneet korkokustannukset.
Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1,1 miljardia euroa viime vuonna. Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa.
Tulosta paransivat kertaluonteiset erät, eli energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä ja vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella.
Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa. Asukaskohtaiset tulokset painuivat eniten pakkaselle Kaskisissa, Merijärvellä ja Myrskylässä.
Kuntatalouden rahavirta jäi positiivisesta tuloksesta huolimatta negatiiviseksi, koska käyttötulot eivät riittäneet kaikkien investointien rahoittamiseen. Kunnat velkaantuivat viime vuonna lisää 720 miljoonalla eurolla.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.