Ilmastopaneeli: Hakkuiden lisäämistä ei voida perustella ilmastosyillä – "Puusta tulee olemaan kilpailua"
Kotimaisten metsähakkuiden lisäämistä nykytasosta ei voida perustella ilmastosyillä, sanoo Suomen ilmastopaneeli tuoreessa raportissaan.
Paneelin mukaan hakkuiden lisääminen nykyisestä vähentäisi metsien hiilinielua tulevina vuosikymmeninä. Puutuotteiden ja puupolttoaineiden käytön lisääminen ei paneelin mukaan riitä korvaamaan lisähakkuiden aiheuttamia hiilinielumenetyksiä metsissä ainakaan 150 vuoteen.
Suomessa hakataan paneelin mukaan nykyisin noin 72 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.
Raportissaan paneeli tutki, kuinka nykyiset, nykyistä pienemmät ja nykyistä suuremmat hakkuumäärät vaikuttavat metsien hiilinieluun yli sadan vuoden aikajänteellä. Tarkastelun tulos oli paneelin mukaan selvä.
– Jos hakkuita kasvatetaan, hiilimenetys metsissä on suurempi kuin puutuotteilla saavutettu hiilihyöty, sanoo ilmastopaneelin jäsen, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
Hänen mukaansa Suomessa on painetta kasvattaa hakkuiden määrää. Yksi syy tähän ovat Venäjän vastaiset talouspakotteet, joiden myötä puuntuonti idästä on tyrehtynyt.
– Venäjältä tuotiin viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa kuutiota puuta Suomeen. Jos se jää kokonaan pois, on selvää, että jostain pitäisi saada sama määrä tilalle tehtaillemme, Seppälä sanoo.
– Osa tästä varmaan saadaan tuotua ulkomailta, mutta siellä ollaan vähän samassa tilanteessa kuin Suomessa. Puusta tulee olemaan kilpailua.
Lisäksi puun kysyntää on Suomessa lisäämässä Metsä Groupin uusi biotuotetehdas, jonka on määrä käynnistyä ensi vuonna Kemissä. Tehtaalle tullaan Seppälän arvion mukaan hankkimaan ensisijaisesti kotimaista puuta.
– Kun vielä pitäisi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä päästötavoitteiden mukaiseksi ja korvata Venäjältä tuotua energiaa, on painetta lisätä myös energiapuun käyttöä Suomessa, Seppälä toteaa.
Nykyisten puutuotteiden ja -polttoaineiden ilmastohyödyt ovat ilmastopaneelin mukaan vähäiset verrattuna lisähakkuiden myötä menetettyyn metsien hiilinieluun.
Vaikka puutuotteilla saadaan korvattua fossiilisia materiaaleja ja puutuotteet myös varastoivat hiiltä, ovat vältetyt päästöt niin pienet, etteivät ne riitä korvaamaan metsien hiilimenetyksiä, raportissa sanotaan.
– Tällä haavaa noin viidennes Suomen ainespuusta päätyy pitkäikäisiin tuotteisiin. Niiden hiilisisällöstä puolet vapautuu 35 vuoden kuluessa, Seppälä sanoo.
– Puutuotteiden ja -polttoaineiden korvaushyötyjen tulisi olla kolme–neljä kertaa nykyistä suuremmat, että niillä saataisiin kompensoitua hakkuiden hiiliero tilanteessa, jossa Suomessa hakattaisiin vuodessa selvästi enemmän metsää kuin nykyään.
Seppälän mukaan tulevaisuudessa puunkäytöllä pystytään korvaamaan yhä vähemmän fossiilista energiaa. Tämä johtuu siitä, että maailma on siirtymässä hiljalleen kokonaan pois fossiilisista energianlähteistä.
Ilmastopaneelin jäsenet sanovat, että he eivät aja hakkuiden lopettamista, vaan maltillisuutta hakkuisiin Suomessa. Paneeli kiinnittää raportissaan huomiota siihen, että aina kun metsää hakataan, hiilinielu pienenee.
Paneelin mukaan Suomessa tulisi ylipäätään vahvistaa maankäytön nettohiilinielua. Esimerkiksi turvemailla merkittäviin päästövähennyksiin on mahdollisuuksia, joita on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän, raportissa sanotaan.