Eheytystoiminta on Suomessa yllättävän yleistä, sanoo tietokirjailija
Lahdessa manaaja yritti häätää demoneja Samuelista ulos. Helluntailaisessa perheessä kasvanut 16-vuotias Samuel oli vuosia aiemmin huomannut olevansa kiinnostunut miehistä.
Pietarsaaressa miehet asettivat kätensä Anniinan ylle ja käskivät homouden henkeä poistumaan hänestä.
Tällaisia kokemuksia eheytystoiminnan kohteeksi joutuneet ihmiset kertoivat tietokirjailija, teologian tohtori Ville Mäkipellolle, kun tämä kirjoitti kirjaansa eheytystoiminnasta. Maanantaina julkaistu Sittenkin ehjä – miten eheytystoiminta rikkoo ihmistä (Otava) on tiettävästi ensimmäinen suomenkielinen aiheesta julkaistu tietokirja.
Haastateltavia olisi ollut enemmän kuin kirjaan mahtui kokemuksia, ja Mäkipelto kertookin yllättyneensä eheytystoiminnan yleisyydestä Suomessa. Hän oli ajatellut sen olevan kansainvälinen ilmiö, joka ei laajemmin näy täällä.
– Kun siihen alkoi perehtyä, kävi selväksi, että sitä esiintyy Suomessa edelleen ja tapauksia on tosi paljon, hän sanoo STT:n haastattelussa.
Toistaiseksi ei ole tehty kattavaa selvitystä siitä, kuinka paljon Suomessa tapahtuu eheytystä. Suuntaa antaa kuitenkin EU:n perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2023 toteuttama kyselytutkimus, jossa suomalaisvastaajista 31 prosenttia kertoi joutuneensa eheytystoimien kohteeksi.
Kysely tehtiin verkossa LGBTIQ-vähemmistöihin kuuluville eikä kyse ollut satunnaisotoksesta.
Niin sanotusti lievimpiin eheytyksen muotoihin kuuluvat Mäkipellon mukaan esimerkiksi sanalliset kehotukset pyrkiä eroon homoudesta. Tämän lisäksi ihmistä saatetaan rohkaista selibaattiin ja hänelle saatetaan rukoilla muutosta, Mäkipelto kertoo.
Äärimmillään eheytys voi olla pahojen henkien poismanaamista. Se on kuitenkin Suomessa harvinaista.
Tutkimustiedon valossa niin kutsutut eheytyshoidot eivät toimi, eli niillä ei voida muuttaa ihmisen seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. Sen sijaan eheytyksellä on lukuisia psykologisia haittoja: ne lisäävät masennusta, ahdistusta ja itsetuhoisuutta.
Mäkipelto toivoisikin ihmisten ymmärtävän, että eheytystoiminta todella satuttaa ihmisiä.
– Toista voi satuttaa niinkin pieneltä tuntuvalla asialla kuin sanomalla, että homous on synti.
Mäkipelto keskittyy kirjassaan kristillisiin uskonyhteisöihin – osin siksi, että hänellä on niistä omaa kokemusta. Hän kasvoi helluntaiseurakunnassa.
Eheytystoimintaa esiintyy Mäkipellon mukaan etenkin opiltaan vanhoillisissa kristinuskon suuntauksissa, joita on Suomessa useita.
Hän kirjoittaa, että käsitykset seksuaalisuudesta ja sukupuolesta ovat kristinuskossa perinteisesti olleet konservatiivisia. Konservatiivisilla näkemyksillä hän tarkoittaa ihmiskuvaa, jossa nähdään selvä jako kahteen vastakkaiseen sukupuoleen, ja seksuaalisuuden toteuttamisen katsotaan kuuluvan vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon.
Evankelis-luterilaisen kirkon valtavirtaa lukuun ottamatta tällainen oppi on hänen mukaansa edelleen normi suomalaisissa kristillisissä liikkeissä.
– Oikeastaan se on kristinuskon sisällä vähemmistö, joka hyväksyy sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kristinusko pitää sisällään monenlaisia tulkintoja, ja samankin yhteisön sisällä voidaan ajatella asioista eri tavoin.
Eheytystoimintaa harjoitetaan piilossa, eikä sitä virallisesti mainosteta. Mäkipellon mukaan eheytystoiminta on painunut yhä enemmän piiloon, kun keskustelu eheytyshoitojen kriminalisoinnista on lisääntynyt.
Keskustelua on käyty muun muassa kahden kansalaisaloitteen edettyä eduskunnan käsittelyyn vuosina 2021 ja 2023. Jälkimmäisen Rikkomaton-aloitteen eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2025.
Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan lakia eheytyshoitojen kiellosta. Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos sanoo STT:lle, että esivalmisteluvaiheessa kerätään empiiristä tietoa ilmiöstä ja sen aiheuttamista vahingoista Suomessa.
Ulkopuolisen selvityksen toteuttaa ministeriön yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI).
Instituutti on avannut kyselyn, jolla se kartoittaa muun muassa sitä, missä ja minkälaisena eheytystoimintaa on Suomessa esiintynyt. Vastauksia hyödynnetään raportissa, joka laaditaan oikeusministeriön tilauksesta.
Selvityksen on Kiriakosin mukaan tarkoitus valmistua vuodenvaihteessa, ja valmistelutyö ministeriössä jatkuu sen pohjalta.
Kiriakos sanoo, että eheytyshoitoihin ilmiönä liittyy paljon rajanvetoja, eikä kysymys ole välttämättä vain yhdestä rikoslain pykälästä, missä kielletään eheytyshoidot. Asia voi hänen mukaansa vaatia paljon muunkin lainsäädännön tarkastelua.
Mäkipelto on ehdolla ensi vuoden eduskuntavaaleissa vihreiden listoilta. Hänen mielestään eheytystoiminta tulisi kieltää lailla. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan riitä, vaan vaaditaan myös laajempaa asenteiden ja rakenteiden muutosta – etenkin uskonyhteisöissä.