Elinkeinoelämä moittii hallitusohjelman kirjauksia työperäisestä maahanmuutosta – "Nyt olisi pitänyt painaa kaasua"
Tulevan hallituksen linjaukset työperäisestä maahanmuutosta ihmetyttävät niin elinkeinoelämän kuin pakolaisten edustajia. Tuntuvat maahanmuuttopolitiikan kiristykset koskisivat myös työhön tulevia ja täällä jo työskenteleviä, vaikka Suomea uhkaa paheneva työvoimapula.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) katsoo, että hallitusohjelmassa on otettu askelia väärään suuntaan.
– Nyt olisi pitänyt painaa kaasua, luoda edellytyksiä sille, että Suomeen saadaan huomattavasti lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta valitettavasti suunta on toinen, sanoo EK:n johtaja Ilkka Oksala STT:lle.
Hänen mukaansa yrityksiltä tulee jatkuvasti huolestuneita yhteydenottoja.
EK:n tavoite on ollut, että työperusteisen maahanmuuton määrä pitää vaalikauden loppuun mennessä nostaa kaksinkertaiseksi eli vuositasolla 40 000 maahanmuuttajaan.
Oksalan mielestä useista perjantaina julkistetun hallitusohjelman kirjauksista välittyy väärä signaali. Yksi sellainen on linjaus, jonka mukaan Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu, eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Oksala ei tiedä, mihin epäkohtaan tällä on haluttu puuttua.
– Sanoisin, että tästä ja monista muista kirjauksista heijastuu asenne, että emme halua tänne väkeä EU:n ulkopuolelta. Tosiasiahan on, että me tarvitsemme tänne väkeä ja ongelma vain kasvaa.
Toisaalta Oksala uskoo, että suurin osa löytää toisen työpaikan kolmen kuukauden aikana.
– Uskon ja ainakin toivon, ettei tämä muodostu suureksi ongelmaksi.
Hallitusohjelmassa ei perustella, mihin epäkohtaan tällä toimella puututtaisiin. Ohjelmassa kuitenkin linjataan, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta.
”Kovin lyhytnäköistä”
Suomen Pakolaisapu katsoo, että esimerkiksi kolmen kuukauden työllistymisehto kielii lyhytnäköisyydestä, kun ajatellaan, että on yhteisesti todettu tavoite tukea tarvittavan työvoiman saamista maahanmuutolla.
– Jos samalla ei huomioida niitä, jotka maassa jo olevat ja heidän mahdollista potentiaaliaan olla osa tätä ratkaisua, sehän on kovin lyhytnäköistä, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Hän muistuttaa, että kyse on henkilöistä, jotka ovat jo Suomessa, eikä heitä tarvitsisi rekrytoida rajojen ulkopuolelta.
Kolmen kuukauden aikaraja työllistymiselle on hänen mukaansa myös aivan liian lyhyt.
– Oli henkilö mistä taustasta tahansa lähtöisin, uuden työn saaminen kolmen kuukauden sisällä on vaikeaa, hän sanoo.
Laissa säädettäisiin myös, että työnantajan on rangaistuksen uhalla ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle. Tämä olisi EK:n Oksalan mielestä kohtuutonta.
– Varmaan isoissa yrityksissä, joissa on isot henkilöstöosastot, tämä hoituu, mutta suurin osa suomalaisista työnantajista, yrityksistä ja yrittäjistä ovat pieniä, eikä niillä ole henkilöstöosastoja, Oksala sanoo.
Kun yrittäjän tai toimitusjohtajan pitäisi tehdä kaiken muun ohella ilmoitus Maahanmuuttovirastoon, se voi helposti unohtua, vaikka hyvä tarkoitus siihen olisikin.
Lehtinen moittii myös hallitusohjelman kirjausta siitä, että turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimisi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla. Myös siinä unohdetaan, että kyseessä saattaa olla yhteiskunnan kannalta aivan tuottava henkilö, joka joutuisi lähtemään.
Lehtisen mukaan turvapaikkaprosessin aikana työllistyy ihmisiä muun muassa ravintola-, rakennus- ja siivousaloille, joissa kielitaito ei ole välttämätön.
Hän muistuttaa myös, että on paljon tilanteita, joissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ei syystä tai toisesta edes kykene palaamaan lähtömaahansa.
Kaikkein huonoin linjaus työnantajien kannalta on se, että työntekijän oleskeluluvan tulorajaa oltaisiin nostamassa. Ohjelman mukaan se nousisi nykyisestä 1 300 eurosta vähintään 1 600 euroon.
– Tämä ei ole ongelma suurimmalla osalla aloista, mutta tietyillä aloilla, jotka ovat työvoimapula-aloja, se on, Oksala sanoo.
Tällaisia ovat esimerkiksi hotelli- ja ravintola-ala, kiinteistöpalvelut sekä osittain hoiva-ala.
Myös Lehtinen toteaa, että tämä tuloraja jo itsessään rajaa ulos useiden eri alojen ihmisten tulemisen Suomeen.
EK oli myös toivonut, että saatavuusharkinta olisi poistettu ja työluvan käsittelyaikoja olisi oleellisesti nykyisestä lyhennetty.
– Käsittelyaikoihin tuli ihan ok kirjaus, saatavuusharkinnasta ei valitettavasti luovuttu.