Ei pelkkä velikulta – Elämäkerran mukaan "hameholismi" esti Ilkka Kanervan tien politiikan ylimmälle huipulle
Pääministeripuolue kokoomuksella oli vaikeuksia löytää ehdokasta ensi talven presidentinvaaleihin ennen kuin puolue elokuussa ryhmittäytyi Alexander Stubbin taakse. Jos Ilkka Kanerva olisi vielä elossa, asiat olisivat voineet olla toisin.
Elokuussa ilmestyneen elämäkerran mukaan Kanerva päätti jo pari vuotta sitten olla käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi. Hän kertoi asiasta lähimmille tukijoilleen saunaillassa lokakuussa 2021.
Ike – unohtuman Ilkka Kanerva -kirjan kirjoittaneen Markku Heikkilän mukaan ilmoitus kirvoitti saunojien joukossa ylistäviä puheenvuoroja, mutta myös ihmetteleviä katseita, sillä illan isäntä oli ulkoiselta olemukseltaan kovin kalpea ja laihtunut.
Pitkäaikaiset tukimiehet huomauttivat, että lehdistö tulee ensimmäiseksi kysymään ehdokkaan terveydentilasta. Kanerva vakuutti olevansa kunnossa ja ehdokkuuteen palattaisiin, kunhan hänellä olisi esittää asiasta lääkärintodistus.
Sitä päivää ei koskaan tullut. Ilkka Kanerva kuoli syöpään kotonaan Turussa huhtikuussa 2022.
Ike-kirjan kirjoittaja, turkulainen radiotoimittaja Markku Heikkilä lukeutuu Kanervan suunnattoman laajaan kaveripiiriin. Hän muun muassa toimi juontajana Kanervan surullisenkuuluisilla 60-vuotisjuhlilla tammikuussa 2008.
Kaveruus ei välttämättä ole paras lähtökohta kirjan kirjoittamiseen, mutta Heikkilä myöntää asetelman jo esipuheessa.
Hänen mukaansa kirja ei ole virallinen elämäkerta eikä ”torellinen” poliittinen tietoteos – Kanervan jälkeensä jättämät paperit odottelevat tohtoreita Porvarillisen Työn Arkistossa. Kyseessä on pikemminkin vapaalla kädellä vetäisty aikalaiskuva ihminen Ilkka Kanervasta.
Ilkka Kanerva syntyi Lokalahdella Varsinais-Suomessa tammikuussa 1948. Viljelijäperheen poikana hän olisi mennyt hyvin maalaisliittolaisestakin, mutta isä Viljo oli valinnut puolueekseen kokoomuksen ja jälkikasvu seurasi perässä.
Nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa ansioitunut Kanerva löysi kokoomuksessa paikkansa Juha Vikatmaan johtamista niin sanotuista remonttimiehistä. Ryhmä piti puolueen linjaa liian oikeistolaisena.
Heidän mielestään kokoomuksen piti luoda toimivat suhteet muihin puoleisiin, presidentti Urho Kekkoseen ja Neuvostoliittoon, jotta se pääsisi ikuisesta paitsioasemastaan.
Kanerva onnistuikin pääsemään läheisiin väleihin Kekkosen kanssa ja oli vakiovieras tämän lastenkutsuilla.
– Siellä ei taatusti ollut kokoomuslaisia lähelläkään ennen minua. Mä olin vähän rebel, Kanerva muisteli Verkkouutisille vuonna 2017.
Kirjan kymmenet haastateltavat puoluekannasta riippumatta hehkuttavat kuin yhdestä suusta Kanervan verrattomia sosiaalisia kykyjä. Esimerkiksi entinen pääministeri Esko Aho muistelee sympaattisen työministerinsä tulleen erinomaisesti toimeen ihmisten kanssa.
Puoluetoveri Ben Zyskowicz kertoo Kanervan huomioineen eduskunnassa kaikki valiokuntaneuvoksesta vartijaan.
”Hänellä oli aina positiivinen sana sanottavana jokaiselle ja valtava muisti, joka ulottui kohdattujen ihmisten perheenjäseniin tai jopa lemmikkieläimiin.”
Sama yltiösosiaalisuus koitui toisaalta myös Kanervan kohtaloksi. Keväällä 2008 hän joutui eroamaan ulkoministerin paikalta läheteltyään virkapuhelimestaan tekstiviestejä eroottiselle tanssijalle.
Kohu ei ollut Kanervan pitkän uran ensimmäinen eikä viimeinen. Heikkilä ei mene kirjassaan tapausten yksityiskohtiin, mutta toteaa, että naisten kanssa flirttailuun liittynyt addiktio – erään haastateltavan mukaan ”hameholismi” – esti Kanervan tien politiikan ylimmälle huipulle.
Kanerva myönsi ongelmansa julkisestikin ja kertoi etsineensä siihen apua. Heikkilä kuitenkin epäilee, että todellisuudessa poliitikko kävi pari kertaa terapeutin juttusilla ja ajatteli sitten homman olevan hoidossa.
”Sillä asenteella ei terapiaistunnoissa juuri edistytä.”
Ike-kirja on lopulta enemmän kuin lupaa. Se ei jää pelkäksi kaverin kirjoittamaksi anekdoottikokoelmaksi, vaan Heikkilä pohtii myös Kanervan poliittista merkitystä.
Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja oli paljon muutakin kuin leppoisa velikulta ja lööppien kohujulkkis. Kokoomuksessa Kanervan kädenjälki näkyy puolueen sosiaaliliberaalisessa ja suvaitsevaisessa siivessä.
Ulko- ja puolustuspolitiikasta hänellä oli vuosikymmenten mittainen kokemus. Olisiko se riittänyt jopa presidenttiehdokkaaksi asti?
”Jos minä kuittaan sen nyt sillä, että mulla on nyt moneen kertaan käynyt mielessä, että olispa Ike vielä hengissä”, presidentti Sauli Niinistö kommentoi kirjassa.
Markku Heikkilä: Ike – unohtuman Ilkka Kanerva. Readme.fi, 332 s.
Artikkeli on ilmestynyt alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä syyskuussa 2023.