Eduskunnan työryhmä pohtii, pitäisikö valtiopäivien juhlajumalanpalveluksen ohessa järjestää myös tunnukseton tilaisuus – Ruotsissa vastaava järjestely on jo käytössä

Eduskuntaan on asetettu työryhmä, joka muun muassa pohtii, pitäisikö valtiopäivien avajaisten juhlajumalanpalveluksen ohessa järjestää myös tunnukseton tilaisuus.

Suomenmaalle asiaa kommentoineen eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan mukaan Suomessa on useana vuonna järjestetty epävirallinen tunnukseton valtiopäivien avajaisiin liittyvä tilaisuus, jonne kansanedustajat ovat voineet osallistua.

Nyt työryhmä pohtii, voisiko vastaavan tilaisuuden ottaa myös viralliseen ohjelmaan.

Työryhmä on selvittänyt, että Pohjoismaista ainakin Ruotsissa järjestetään tunnukseton tilaisuus juhlajumalanpalveluksen ohessa.

Valtiopäivien avajaisten ja vaalikauden päättäjäisten ohjeistuksia laajemminkin pohtivaa työryhmää vetää eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne.

Tietoja työryhmän linjauksista on Paavolan mukaan saatavilla tämän kevään tai viimeistään tämän vuoden aikana.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, ettei hänellä ole mitään tunnuksetonta tilaisuutta vastaan. Sellainen voidaan hänen mukaansa tilaisuutta haluaville järjestää.

Hän ei kuitenkaan suoranaisesti näe tarvetta kahdelle erilliselle tilaisuudelle.

– Juhlajumalanpalvelus on juhlava, pitkä perinne, jolle on edelleen paljon tilausta. Kansanedustajat saavat halutessaan siihen osallistua tai olla osallistumatta. Tilaisuutta ei pidä rinnastaa koulujen päättäjäisistä käytävään keskusteluun.

Mahdollinen tunnukseton tilaisuus nostaa Vanhasen mukaan esiin kuitenkin kysymyksen valtiovallan ylimmän johdon roolista. Nykyisellään tasavallan presidentti, eduskunnan puhemies ja hallitus osallistuvat juhlajumalanpalvelukseen.

Vanhanen ei kannata ideaa, että samaan aikaan olisi tunnukseton tilaisuus, jossa osan valtiovallan ylimmästä johdosta oletettaisiin olevan paikalla. Myös kahden perättäisen tilaisuuden järjetäminen olisi aikataulujen puitteissa ongelmallista.

Paavola on samoilla linjoilla. Hänen oletuksensa on, että valtion ylin johto osallistuisi jatkossakin juhlajumalanpalvelukseen, mutta kansanedustajilla olisi vapaus valita, kummassa tilaisuudessa he haluaisivat olla läsnä.

– Täytyy vielä selvittää, miten tilaisuudet on esimerkiksi Ruotsissa aikataulullisesti järjestetty, Paavola sanoo.

Valtiopäivien viralliset avajaiset järjestetään aina eduskunnan suuressa salissa.

Tämän vuoden avajaistilaisuus järjestetään keskiviikkona 5. helmikuuta. Juhlajumalanpalveluksen, avajaistilaisuuden ja kahvittelujen lisäksi valtiopäivien avajaisiin kuuluu juhlakonsertti Sibelius-Akatemiassa.

Aloitteen tunnuksettomasta tilaisuudesta on jättänyt puhemiesneuvostolle viisi kansanedustajaa. He ovat SDP:n Kimmo Kiljunen ja Erkki Tuomioja, vihreiden Pirkka-Pekka Petelius sekä vasemmistoliiton Mai Kivelä ja Pia Lohikoski.

He puhuvat aloitteessaan humanistisesta tilaisuudesta.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo kysyi torstaina Twitterissä, että olisiko vuonna 2020 aika tunnuksettomalle tilaisuudelle.