Die Welt -lehti selvittää epäkohtia Ukraina-jutuissa, joiden kirjoittajan juttuja Iltalehti poisti eilen verkosta
Saksalainen Die Welt -lehti selvittää ukrainalaisen avustajansa kirjoittamissa sotajutuissa mahdollisesti olevia epäkohtia. Kyseessä on sama avustaja, jonka kirjoittamat 33 juttua Iltalehti poisti eilen verkosta.
Suomesta esille tulleista tiedoista Die Weltiä informoi Ilta-Sanomien ulkomaantoimituksen tuottaja Jari Alenius. Hän teki niin sen jälkeen, kun IS selvitti avustajan taustoja viime viikolla. Avustaja oli IS:n mukaan tarjonnut yhteistyömahdollisuutta myös heille. IS kuitenkin kieltäytyi yhteistyöstä selvitysten jälkeen. Die Welt kertoi Aleniukselle keskiviikkona selvittävänsä asiaa.
Alenius kertoo STT:lle, että sai Ilta-Sanomissa viime viikolla pyynnön selvittää, kuka yhteistyön tarjoaja oikein on ja kannattaako häneltä tilata juttuja.
Tuoreimmassa Iltalehdelle kirjoittamassaan jutussa avustaja kuvaili tilannetta Bahmutin etulinjassa. Juttu julkaistiin Iltalehdessä 23. toukokuuta.
– Olin lukenut myös jonkin aikaisemman jutun ja hämmästelin sitä hieman, mutta se ei vielä hälyttänyt mitään. Tuoreimman jutun jälkeen sen sijaan oli aika tyhjä olo, että mitä minä juuri luin, aivan uskomatonta.
Tämän jälkeen vyyhti lähti Ilta-Sanomissa nopeasti keriytymään auki. Aleniuksen kollegat olivat hänen mukaansa samaa mieltä, että juttu on epäuskottava.
– Pyysin toimittaja Mikko Marttista, jolla on hyvät kontaktit Ukrainaan, jeesimään vähän ja selvittämään kaverin taustoja.
Aleniuksen mukaan Marttinen tiesi, että IL:n avustaja on toiminut pitkään fikserinä Ukrainassa eli avustanut muun muassa suomalaisia toimittajia pääsemään eri paikkoihin ja löytämään haastateltavia. Sen työn osalta mikään ei herättänyt epäilyksiä.
– Mutta sitten hänen työhönsä tutustuneilta ukrainalaisilta kollegoilta tuli viestiä, että kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
Kun kaikki olivat yhtä mieltä, tehtiin Ilta-Sanomissa Aleniuksen mukaan nopeasti päätös, että tähän yhteistyöhön ei lähdetä.
Ilta-Sanomien jutussa Marttinen kertoo, että hänen tuntemansa ukrainalainen kollega kysyi IL:n avustajalta tämän käyttämistä kuvista, jolloin avustaja myönsi ottaneensa niitä avoimilta Telegram-kanavilta.
Tämän jälkeen Marttinen kysyi Ukrainan sotatilanteeseen keskittyvältä IL:n erikoistoimittajalta Emil Kastehelmeltä Twitterissä, millainen faktantarkistusprosessi Bahmut-reportaasin kohdalla oli. Kastehelmi luki jutun ja sanoi, että se herättää kysymyksiä ja lupasi selvitellä asiaa. Kastehelmi tekee Iltalehdelle myös faktantarkistusta sosiaalisessa mediassa leviävistä kuvista ja videoista.
Iltalehden päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan hän oli saanut asiasta yhteydenottoja. Ilta-Sanomat ei Kauppisen mukaan ollut yhteydessä suoraan Iltalehden toimitukseen.
– Osa oli tullut kollegoilta muista lehdistä, mutta myös yleisöltä oli tullut kysymyksiä, Kauppinen sanoo STT:lle.
Kauppisen mukaan selvitysprosessia viivästytti se, että hän oli epäonnisesti samaan aikaan työmatkalla ulkomailla ja aikaeron vuoksi huonosti tavoitettavissa.
– Kun sitten luin jutun itse, oli se niin lennokas, että oli selvää, miksi yhteydenottoja tuli ja syntyi kysymys, voiko juttu pitää täysin paikkansa. Se oli tyylillisesti niin poikkeuksellinen.
Kauppinen myöntää, että julkaisuprosessissa sattui virhe, ja että kyseistä juttua ei olisi koskaan pitänyt julkaista.
– Kun virhe havaittiin, aloimme tarkistaa kuvia. Niiden aitous on helpompaa tarkastaa kuin kirjoittajan havaintojen tai haastateltavien sanomisten.
Tällä tietoa ainakin neljässä avustajan jutussa on Kauppisen mukaan ollut kuvia, jotka eivät ole sieltä, mistä avustaja on sanonut niiden olleen. Iltalehti tarkastaa nyt jokaisen avustajalta tulleen kuvan aitouden.
– Sen jälkeen teemme vielä kattavan jutun, jossa kerromme mitä epäselvyyksiä on ollut, mitkä kuvat ovat olleet jotain muuta kuin niiden on väitetty olevan ja mitkä kuvat ovat oikeasti hänen ottamiaan, jos sellaisia on.
Samalla Iltalehti tutkii myös verkosta poistetut jutut. Jos siellä on sisältöä, jonka aitoudesta voidaan olla riittävän varmoja, palautetaan sellaiset jutut yleisön saataville, Kauppinen sanoo.
– Suuri osa jutuista on päiväkirjaa, jota avustaja piti sodan syttymisen jälkeen. Ne sisältävät hirvittävän arkisia asioita, joissa kuvaillaan esimerkiksi pitsan syömistä pommisuojassa ja juttelemista ihmisten kanssa. Tällaisten havaintojen aitouden varmistaminen jälkikäteen on mahdotonta.
Kuvahuijausten jälkeen luottamus avustajan rehelliseen toimintaan on kuitenkin mennyt, joten edes arkisiin havaintoihin ei voida nyt luottaa, Kauppinen sanoo.
Kauppisen mukaan häneltä on kysytty, miten Iltalehti on voinut uskoa, että avustaja olisi päässyt paikkoihin, joihin toimittajat eivät pääse. Vastaus on, että avustajan aiempi työ fikserinä auttoi luottamuksen syntymisessä, Kauppinen sanoo.
– Me olemme luottaneet toimittajiemme hengen ja terveyden hänen varaansa. Yhden toimittajamme hän vei eturintamalle paikkaan, jossa oli sitä ennen käynyt tiettävästi vain yksi ulkomaalainen toimittaja koko maailmassa. Hänellä on todistettavasti myös hyvät kontaktit Ukrainan joukkoihin muutenkin. Jälkikäteen tarkasteltuna ei olisi pitänyt luottaa näin paljon, mutta emme vain nähneet sitä etukäteen.
Iltalehdelle on Kauppisen mukaan ollut tärkeää, että Ukrainasta voidaan kertoa myös tavallisen ihmisen tasolta silloinkin, kun paikalla ei ole omia toimittajia. Sen takia avustajien juttuja on päädytty käyttämään. Yksi heistä osoittautui epärehelliseksi, vaikka fikserin töissä hän oli vuosikausia luotettava, Kauppinen sanoo.
Iltalehdessä mietitään seuraavaksi, voidaanko paikallisten avustajien kirjoittamia juttuja enää käyttää. Samalla Ukrainasta tulevan aineiston ja faktantarkistuksen osalta tehdään täsmennyksiä ja tarkennuksia.