D-viisumi on erityisasiantuntijoiden pikakaista mutta ei oikotie onneen – "On väärä käsitys, että oven takana olisi jonoa repimässä kahvaa"

Kesällä käyttöön tuleva erityisasiantuntijoiden D-viisumi on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ratkaise kaikkia työntekijöiden kohtaamia pullonkauloja. Suomen kasvuyritysten näkökulmasta tekemistä riittää edelleen.

Pitkäaikaisen viisumin käyttöönottoa koskevat lait tulevat voimaan kesäkuussa. D-viisumin hakijoille annettu palvelulupaus on, että jos hakija täyttää kriteerit ja on täyttänyt hakemuksen oikein, oleskelulupaprosessi on valmis ”pikakaistaa” pitkin 14 vuorokauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.

Lisäksi viisuminhaltijan ei tarvitse odottaa muovista oleskelulupakorttia lähtömaassa, vaan hän voi lähteä Suomeen heti D-viisumin saatuaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että ajallinen säästö on entiseen verrattuna noin viikosta kahteen, mikä on keskimääräinen oleskelulupakortin lähettämiseen kuluva aika.

Peliyhtiö Supercell on yksi yrityksistä, joita nimenomaan erityisasiantuntijat kiinnostavat. Yhtiön yhteiskuntasuhdejohtaja Markku Ignatius sanoo erityisasiantuntijoiden pikakaistan mahdollistavan D-viisumin olevan toteutuessaan ”erittäin hyvä asia suomalaisten yritysten kilpailukyvylle” ja ”sinänsä erinomainen uudistus”.

Supercellin näkökulmasta tärkeintä on, että kaikki lupa-asiat etenevät mahdollisimman jouhevasti. Muutoin prosessit voivat tyrehtyä jonoihin.

–  Huippuosaajista kilpaillaan verisesti ympäri maailman. On väärä käsitys, että oven takana olisi jonoa repimässä kahvaa ja kaikki olisivat tulossa tänne. Näin ei suinkaan ole, Ignatius huomauttaa.

Sama näkemys on Suomen startup-yhteisössä, johon myös Supercell kuuluu. Yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen kertoo, että Suomi on kansainvälisten osaajien houkuttelussa esimerkiksi Ranskaa ja Portugalia jäljessä.

Supercellin Ignatius sanoo, että Maahanmuuttoviraston (Migri) käsittelyajat ovat erityisasiantuntijoiden kategoriassa jo nyt lähellä kahden viikon tavoitetta ilman pikakaistaakin. Esitysluonnoksen lausuntokierroksella esiin nousi sen sijaan kommentteja ruuhkista ulkoisilla palveluntarjoajilla ja lähetystöissä, joissa tunnistautuminen on hakijalle pakollista.

D-viisumin hakijoiden tieltä ruuhka raivataan pois. Konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriöstä kertoo STT:lle sähköpostitse, että pikakaista-asiakkaille on varattu omia aikoja.

Pikakaistalle pääsy edellyttää, että sekä oleskelulupa- että D-viisumihakemus on tehty sähköisesti. Käytännössä siis käynti lähetystössä sisältyy 14 vuorokauden palvelulupaukseen, sillä tunnistautuminen tapahtuu vasta hakemuksen jättämisen jälkeen.

Oleskelulupahakemusten käsittelyn ruuhkautuminen esimerkiksi Delhin ja Manilan lähetystöissä mainitaan myös hallituksen esityksessä. Tuominen sanoo, että ministeriöön on saatu määräaikaisesti lisäresursseja muun muassa Delhiin.

Ignatius ja Pakarinen huomauttavat, että D-viisumi ei ratkaise sitä, että Suomella on moneen muuhun maahan verrattuna melko harva lähetystöverkosto. Koska tunnistautuminen edellyttää fyysistä käyntiä, prosessi edellyttää matkustamista eli lisävaivaa ja ajankäyttöä. Pakarisen mukaan esimerkiksi Bangladeshista D-viisumia hakevan on käytävä tunnistautumassa Intiassa.

Vaivannäkö on tuttua Supercellille ja sen työntekijöille.

–  Meille esimerkiksi tuli aikoinaan Uudesta-Seelannista perhe Suomeen. Kun Suomella ei ole edustustoa Uudessa-Seelannissa, perhe oli ensin lennätettävä Australiaan tunnistautumaan. Tällaisia kommervenkkeja D-viisumi ei ratkaise, Ignatius kertoo.

Ignatiuksen mukaan Supercellin toimistolla on pohdittu vaihtoehtoja fyysiselle tunnistautumiselle lähetystössä. Hänen mielestään yksi ratkaisu voisi olla tunnistautua vasta Suomessa – tai jopa hoitaa koko hakemusprosessi vasta perillä. Nytkin ulkomaalaislain mukaan erityisasiantuntija saa työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa rajallisen ajan, joten työnteko voitaisiin mahdollistaa jo silloin, kun oleskelulupaa vasta käsitellään.

Startup-yhteisön Pakarinen on pitänyt viestintää epäselvänä sen suhteen, mistä 14 vuorokauden laskeminen oikeastaan alkaa. Erityisesti korona-aikana nimenomaan jonot tunnistautumiseen ovat hänen mukaansa pidentäneet viisumiprosesseja. Hän painottaa ennakoitavuuden tärkeyttä: startup-yrityksissä kokemus on, että prosessin pituus on voinut vaihdella kuukausillakin.

Migrin apulaispäällikkö Elina Immonen sanoo, että asiakasviestintään ja -neuvontaan on satsattu tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Pikakaistaa käyttäville viestintää aiotaan tehostaa vieläkin enemmän, jotta sekä työnantaja että viisumin hakija tietävät, missä vaiheessa prosessi on.

–  Onhan se fakta, että maahantulojärjestelmän lainsäädäntö on monimutkainen mosaiikki, eikä ole helppoa ottaa selvää, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu.

Prosessi ei ole vielä ohi, kun työntekijä saapuu Suomeen. Supercellin Ignatius sanoo, että viranomaisasioinnissa riittää setvittävää vielä perilläkin. Hänen näkemyksensä on, että asioiden kulkua voitaisiin sujuvoittaa huomattavastikin.

–  Esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastossa tehdään kotipaikkarekisteröintejä, jollainen tarvitaan pankkitilin avaamiseen. Prosessia hidastavat siis loppupeleissä viranomaisasioinnit, joissa yksi prosessi on hoidettava loppuun ennen kuin seuraavan voi aloittaa.

Suomen hallitus kannattaa Euroopan komission aloitetta eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä, mikä voi aikanaan tehdä viranomaisprosesseista entistä vaivattomampia. Ignatiuksen toive on, että joskus jo oleskelulupahakemuksen jättäminen voisi laittaa viranomaisasioinnin liikkeelle automaattisesti.

–  Täytyy kuitenkin olla realisti. Tämäkin elefantti on syötävä pala kerrallaan.

Pakarinen painottaa, että myös esimerkiksi englanninkielisten koulupaikkojen löytymistä työntekijöiden lapsille ja puolisoiden työllistymistä on tärkeää helpottaa. Joitakin parannuksia on jo tehtykin: aiemmin ongelmana on ollut Pakarisen mukaan esimerkiksi se, ettei kouluun ole huolittu kesken lukukauden, mutta nyt tilanne on ainakin Helsingissä siltä osin parantunut.