Brysselin kone on täydempi menosuuntaan – noin 70 suomalaismepistä 18 on palannut kotimaan politiikkaan
Poliittinen muuttoliike on suuntautunut perinteisesti enemmän kotimaasta Brysseliin kuin takaisin päin.
Kaikkiaan 18 meppinä vaikuttanutta poliitikkoa on siirtynyt Brysselin-pestinsä päätyttyä kotimaan politiikkaan ministeriksi tai kansanedustajaksi. Presidentinvaalien yhteydessä jäi vähälle huomiolle se, että ensimmäistä kertaa tasavallan presidentiksi valittiin europarlamentaarikkona poliittisen uransa aloittanut henkilö.
Nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb on poikkeus muutenkin monella tapaa. Stubb oli myös ensimmäinen meppitaustainen pääministeri ja ulkoministeri.
Pelkällä meppitaustalla ilman kansanedustajakokemusta on Stubbin lisäksi yltänyt ministeriksi vain RKP:n Carl Haglund, ja hänkin vasta saatuaan puolueensa puheenjohtajan natsat vuonna 2012.
Stubb kutsuttiin ulkoministeriksi Ilkka Kanervan (kok.) jouduttua eroamaan tehtävästä keväällä 2008. Hänen lisäkseen mepin tehtävästä kutsu ministeriksi on käynyt vihreiden Heidi Hautalalle, josta tehtiin Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kehitysministeri kesällä 2011.
Puolueidensa puheenjohtajiksi nousseista meppikokemusta on ollut tehtävään tullessaan Stubbin ja Haglundin lisäksi kristillisdemokraattien Sari Essayahilla ja perussuomalaisten Jussi Halla-aholla. Toistaiseksi vain Halla-aho ja hänen edeltäjänsä Timo Soini ovat johtaneet puoluettaan Brysselistä käsin.
Timo Soini onnistui johtamaan puolueensa vuonna 2011 kuuluisaan vaalivoittoon Brysselistä käsin. Kuva vuodelta 2016. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)
Suomalaismepeistä ministereinä ja kansanedustajina ovat toimineet meppiuran jälkeen myös Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Olli Rehn (kesk.), Astrid Thors (r.) ja Sampo Terho ja ennen mepiksi siirtymistä Paavo Väyrynen (kesk.), Elisabeth Rehn (r.) Pertti Paasio (sd.), Ilkka Suominen (kok.), Mikko Pesälä (kesk.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Ville Itälä (kok.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Satu Hassi (vihr.), Liisa Jaakonsaari (sd.), Tarja Cronberg (vihr.), Henna Virkkunen (kok.), Sampo Terho (ps.), Eero Heinäluoma (sd.). Merja Kyllönen (vas.), Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Ville Niinistö (vihr.)
Joukosta Väyrynen ja Hautala ovat toimineet meppeinä sekä ministeripestiä tai -pestejä ennen että sen jälkeen. Brysselistä kansanedustajiksi ovat heidän lisäkseen paluun tai siirtymän tehneet Anttila, Rehn, Kyllönen, Essayah, Halla-aho sekä Mirja Ryynänen (kesk.), Outi Ojala (vas.), Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.), Jörn Donner (r.), Kirsi Piha (kok.), Marjo Matikainen-Kallström (kok.) ja Laura Huhtasaari (ps.)
Suomen ensimmäiset 16 meppiä valittiin eduskunnasta Suomen EU-vaalikauden ollessa kesken vuonna 1995. Brysseliin lähetettiin pääosin jäähdyttelijöistä koostunut joukko, josta vuonna 1996 valitussa EU-parlamentissa jatkoivat vain Väyrynen, Ryynänen, Hautala sekä SDP:n Ulpu Iivari ja Riitta Myller.
Monen poliitikon ura on päättynyt tai katkennut europarlamentissa, joko omasta tai äänestäjien tahdosta. Tänä keväänä uransa päättävät mepit mukaan lukien heitä löytyy yli 40.
Meppinä uransa ovat päättäneet entisistä puoluejohtajista SDP:n Pertti Paasio, kokoomuksen Ilkka Suominen ja Ville Itälä, vihreiden Tarja Cronberg sekä keskustan Anneli Jäätteenmäki, joka on toistaiseksi ainoa pääministeritaustainen suomalaismeppi. Myös vihreiden Heidi Hautala jättää politiikan kesällä EU-parlamentin varapuhemiehenä.
Suomen tähänastisesta EU-parlamenttihistoriasta löytyy vain kourallinen edustajia, jotka eivät ole toimineet kansanedustajina ennen meppiuraansa tai sen jälkeen. He ovat Jyrki Otila (kok.), Ari Vatanen (kok.), Pia-Noora Kauppi (kok.), Samuli Pohjamo (kesk.), Matti Wuori (vihr.), Uma Aaltonen (vihr.), Eija-Riitta Korhola (kd./kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Mitro Repo (sd.), Alviina Alametsä (vihr.) ja Nils Torvalds (r.).
Toisille meppiura on aennut varasijalta ja usein eduskunnan ja EU-parlamentin välisen trafiikin vuoksi. Entinen kokoomusministeri ja kansanedustaja Sirpa Pietikäinen pääsi vuonna 2008 mepiksi ulkoministeriksi siirtyneen Alexander Stubbin tilalle, ja on pitänyt paikkansa siitä asti.
Pitkän meppiuran varasijalta on onnistunut luomaan myös Petri Sarvamaa, joka peri paikkansa Ville Itälän siirryttyä vuonna 2012 Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Sarvamaa sai paikan toiselta varasijalta, kun Keskuskauppakamarin hallitus ei myöntänyt Risto E.J. Penttilälle virkavapautta toimitusjohtajan tehtävästä.
Carl Haglundin siirtyminen Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen puolustusministeriksi avasi vuonna 2012 paikan Nils Torvaldsille, joka jättää EU-parlamentin ensi kesänä. Muuten liikennettä ja pätkämepin pestejä on syntynyt varsinkin Hautalan ja Väyrysen ja perussuomalaisten poliitikkojen liikkeiden jäljiltä.
Kaikkiaan EU-parlamentissa on vaikuttanut tähän mennessä lähes 70 suomalaismeppiä, kahdeksan heistä on jo edesmenneitä.
Ensimmäisestä 16 suomalaismepin joukosta politiikassa jatkaa kesään asti vielä Hautala. Kansanedustajana, ministerinä, EU-komissaarina ja meppinä toiminut Olli Rehn oli ehdolla presidentinvaaleissa ja jatkaa Suomen Pankin pääjohtajana.